Matkailu: Toorit odottavat kulkijaa Pyhä-Nattasen huipulla – vielä noin 40 vuotta sitten siellä kiikaroi palovartija

Sompion luonnonpuiston säännöt ovat tiukat: vain paikalliset saavat marjastaa ja sienestää.

Erikokoiset kivitornit ovat seisseet Pyhä-Nattasen huipulla noin miljoona vuotta. Johanna Rauhaniemi

Johanna Rauhaniemi

Pyhä-Nattasen huippu on lähellä harmaan palovartijanmajan ilmestyessä näkyviin kivikon keskeltä. Majalle päästäkseen on vielä kuljettava puutolppien osoittama reitti loppuun saakka.

Ennen retkeilijöiden päivätupanaan käyttämä maja on kesästä saakka toiminut pelkkänä sääsuojana ja nähtävyyskohteena. Sen vieressä on kuivakäymälä. Majan sisällä on pöytä ja sänky, pöydällä avoin vieraskirja.

Vielä 1980-luvun alussa palovartija kiikaroi laelta ympäröivän erämaan savuja. Tulipalojen lisäksi tarkkasilmäinen saattoi nähdä jängällä etenevän karhun. Nykyään palohavainnot on helpompi tehdä lentokoneesta.

Sompiojärven takana näkyy teräväkärkisiä Nattasia. Nattastunturit ovat Pyhä-Nattanen, Terävä-Nattanen, Seinätunturi, Serrikainen, Lupukainen ja Suku-Nattanen. Johanna Rauhaniemi

Pyhä-Nattasen tunturi on yksi kuudesta Nattastunturista eli Nattasista. Tunturit sijaitsevat Sodankylän kunnassa. Lähin asutuskeskus on Lapin eteläisin saamelaiskylä Vuotso.

Kartionmuotoisista Nattasista Terävä-Nattasen korkeus on 544 metriä ja hieman matalampi Pyhä-Nattanen yltää 504 metriin.

Kaikkien tunturin laelle haluavien on hyvä varautua vähintään neljän tunnin keskivaikeaan päiväretkeen.

Pyhä-Nattasen huipulla kävijöiden mielikuvitusta ruokkivat korkeat, graniittiset kivitornit eli toorit. Torneja on pidetty jumalten asuinsijoina, haltijoina ja seita- eli palvontakohteina.

Pyhä-Nattasen huipulta avautuvat huikeat näkyvät kaikkiin ilmansuuntiin. Johanna Rauhaniemi

Korkeimman, noin kymmenmetrisen kivitornin päälle pääsee kiipeämään yhtä reittiä pitkin. Tornin huipulla tuulee navakasti. Alapuolinen maisema avautuu esteettä jalkojen juuressa.

Näille seudulle ovat Lapin kuumetta poteneet vaeltaneet kautta aikojen. Onnenonkijoita ja seikkailijoita Lappiin on tuonut kultakuume. Pyhä-Nattaselta on linnuntietä lyhyt matka Tankavaaraan. Paikallisessa museossa on näyttely kullankaivajista ja Lapin kultahistoriasta.

Pyhä-Nattasella avotulen teko on kielletty. Nuotion ääressä lämmittely tai makkaranpaisto on näin unohdettava ja tyydyttävä retkikeittimeen.

Toorin juurelta maisemasta erottaa lappalaisten vanhan kala-aitan, Sompiojärven. Muodoltaan lähes pyöreä järvi on saanut nimensä suksen sommasta.

Sompiojärvi on osa Lokan tekojärveä, jonka rakentaminen alkoi 1960-luvun lopulla. Veden alle osin tai kokonaan jäi kuusi kokonaista kylää ja 700 ihmisen kodit.

Sompion luonnonpuisto on perustettu vuonna 1956. Puistossa on useita retkeilyreittejä, kuten Pyhä-Nattasen rengasreitti ja Terävä-Nattaselle johtava Ruijanpolku.

Vaeltamista on helppo jatkaa viereiseen Urho Kekkosen kansallispuistoon. Sompion luonnonpuistossa on tiukat säännöt. Alueella saavat marjastaa ja sienestään ainoastaan Sodankylän kuntalaiset, ja Sompiojärven rannalla saa yöpyä kerralla enintään kolme yötä.

Pyhä-Nattasen palovartija poistui harmaalta majaltaan lähinnä vedenhakuun ja joskus kalastamaan. Päivät kuluivat savuja kiikaroiden ja luontoa tarkkaillen. Johanna Rauhaniemi

Sompion luonnonpuistosta Pyhä-Nattaselle pääsee kahta eri reittiä. Molemmat reiteistä lähtevät Sompiojärventien varrelta. Pidempi polku on seitsemän kilometrin rengasreitti.

Lyhyempi, kahden kilometrin reitti, johtaa Sompiojärventien parkkipaikalta suoraan huipulle. Lyhyt reitti sopii hyvin myös lapsille muttei huonojalkaisille ja liikuntarajoitteisille.

Kaikkien tunturin laelle haluavien on hyvä varautua vähintään neljän tunnin keskivaikeaan päiväretkeen.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut