Tiede: Suomesta voi löytyä uusia aarteita, sanoo geologi Elina Lehtonen – "Kynsi kasvaa samaa vauhtia kuin mannerlaatta liikkuu"

Kun Elina Lehtonen tutkii kiviä ja kallioita, hän yrittää samalla valottaa koko maapallon syntytarinaa.

Geologi Elina Lehtonen ja melko tyypillinen suomalainen kallio, joka on rakentunut seoskivestä. Päivi Tuovinen

Tuomas Massinen

Edessä kohoaa jyrkkä kallio, jonka päälle geologi Elina Lehtonen, 37, kiipeää kuvattavaksi.

Kaivopuiston luonnonrakennelma on aika tyypillinen suomalainen kallio, joka muodostuu migmatiitista eli seoskivestä. Pinkit kallionosat ovat graniittia, mutta harmaajäkälän peittämien alueiden kivilajista ei saa selvää. Se lienee gneissiä.

– Kallioperä on 1,9 miljardia vuotta vanhaa. Se on keskimääräinen ikä eteläsuomalaiselle kallioperälle, Lehtonen kertoo.

Ihmissukupolvet syntyvät ja kuolevat, mutta nämä kalliot lienevät pääpiirteittäin samannäköisiä vuosisatojenkin päästä, jos ei ihminen tai luonnonmullistus niitä muokkaa.

– Toki jo sadassa vuodessa pinnat hiukan rapautuvat ja jääkauden painama maankamara kohoaa alueella 20 senttiä, Lehtonen toteaa.

Helsingin Kaivopuisto on hänestä Suomen hienoimpia alueita geologian näkökulmasta.

Geologina pääsee aina ensimmäisenä tutkimaan uusia kallioperä- ja kivilöydöksiä.

– Kaivopuistossa on hienosti esillä kallioperän kehitystä ja jääkauden vaikutuksia, hän perustelee.

Geologia on laaja tieteenala, joka tutkii maapalloa ja sen koostumusta, rakennetta ja historiaa. Lehtosen erikoisalue on kallioperän tutkimus. Geologin työ on enimmäkseen tiedonetsintää ja kirjoittamista toimistossa, mutta välillä hän tekee myös kenttä- ja laboratoriotöitä.

– Geologina pääsee aina ensimmäisenä tutkimaan uusia kallioperä- ja kivilöydöksiä. Työssä kiehtoo myös se, kuinka kivet ovat jatkuvassa kiertokulussa, Lehtonen sanoo.

Koronavuonna helsinkiläisellä Lehtosella on ollut aiempaa enemmän mahdollisuuksia tutustua lähiseutujensa kallioperään vapaa-ajallaan. Esimerkiksi Vuosaaren Uutelanniemestä löytyy kaksi miljardia vuotta vanhojen tulivuorisyntyisten kivien jäänteitä. Sellaisia voi ihmetellä myös Harakan saarella Kaivopuiston edustalla.

Suomen kivet ja kallioperä ovat kehittyneet monivaiheisesti miljardien vuosien aikana alati liikkeessä olevien mannerlaattojen törmäysten ja tulivuorenpurkausten vaikutuksesta. Laatat ovat sattuneet liikkumaan siten, että Suomen kallioperä on kansainvälisellä mittapuulla varsin iäkästä.

Maaperä taas on muodostunut pääosin viime jääkauden aikana tai sen jälkeen. Jääkausi alkoi yli 100 000 vuotta sitten ja päättyi 10 000 vuotta sitten.

Maapallon muotojen muovautuminen on pääosin käsittämättömän hidasta.

– Kynsi kasvaa samaa vauhtia kuin mannerlaatta liikkuu, Lehtonen kuvaa.

Elina Lehtonen kertoo, että kallion vaaleat graniittiset raidat muodostuivat aikoinaan, kun kiviä suli vuoriston juurien korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Päivi Tuovinen

Kaivopuiston eteläkärjessä on kallio, joka havainnollistaa, miten seoskivestä koostuva kallioperä muodostuu.

Kiven tummat gneissiraidat syntyivät tulivuorenpurkauksissa lähes kaksi miljardia vuotta sitten. Sitten tulivuorisaaret törmäsivät toisiinsa ja vanhemman mantereen reunaan. Samalla osa kivistä, myös Kaivopuiston kivet, joutui vuoriston poimutuksessa syvemmälle maankuoren sisään.

– Vuoriston juurissa korkeampi lämpötila ja paine aiheuttivat kivien uudelleen kiteytymistä. Osa niistä alkoi jopa sulaa, ja tästä muistona ovat vaaleammat graniittiset raidat. Miljoonien vuosien aikana kivi on kulunut tähän tasoon, Lehtonen selvittää.

Tiedehaikuja harrastava Lehtonen keksii seoskivestä kertovan haikun.

Migmatiitti

Vuorten juurissa

puristui poimuksi, tuo

kivien seos

Lehtosen mielestä kaikkialla Suomessa on mielenkiintoisia geologisia kohteita. Tällaisia ovat etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen arkeeiset eli noin 2,8 miljardia vuotta vanhat vihreäkivivyöhykkeet. Vyöhykkeet edustavat Suomen vanhinta kallioperää.

– Näitä alueita on muun muassa Suomussalmella, Kuhmossa ja Tipasjärvellä. Vyöhykkeet ovat syntyneet maapallon varhaisvaiheessa, ja niissä on säilyneenä Suomen kallioperän vanhimmat tulivuorisyntyiset kivet, Lehtonen kertoo.

Iäkkäin Suomesta löydetty kivi on puolestaan Pudasjärven tienoilta: 3,5 miljardin vuoden ikäinen Siuruan gneissi, joka on noin puoli miljardia vuotta nuorempi kuin maapallon vanhin kivi.

Kivien ikä voidaan määritellä laboratoriossa esimerkiksi uraani- ja lyijypitoisuuksien avulla.

Elina Lehtosella on hallussaan hyvin nuori, vain kymmenvuotias laavakivi. Se syntyi, kun tulivuori purkautui Eyjafjallajökull-jäätikön alla Islannissa. Elina Lehtonen

Nykyään mannerlaattojen liikkeitä selittää laattatektoniikkateoria. On yhä mysteeri, milloin tarkalleen mannerlaatat ovat alkaneet liittyä nykyiseen tapaan.

– Tähän voidaan saada vastauksia uusilla tietokonemallinnuksilla, Lehtonen kertoo.

Lehtosen mukaan Suomen kallio- ja maaperästä voi löytyä aarteita.

On jo kauan tiedetty, että etenkin Lapin maaperässä on irtokultaa, mutta 2000-luvulla kullanhuuhdonnassa on tunnistettu myös arvokkaita sivutuotteita.

– Ne ovat muutamia jalokivilaatuisia korundeja eli rubiineja ja safiireja, Lehtonen kertoo.

Vuonna 2010 tunnistetun rubiinin arvo on muutama tuhat euroa. Se luokiteltiin silloin kalleimmaksi Suomesta löytyneeksi jalokiviluokan kiveksi.

– Sitä, minkä alueen kallioperästä kulta ja korundit ovat alun perin peräisin, ei vielä tiedetä, Lehtonen sanoo.

Suomen kallioperän kultarikastumat löytyvät usein kallion rikkonaisuusvyöhykkeiden ja kvartsijuonten läheltä. Kallioperästä irronneet kultahiput rikastuvat esimerkiksi jokisoriin.

Outokummun kallioperästä puolestaan on löydetty uvaroviittia. Se on harvinainen kalsiumkromisilikaatti, jota esiintyy eri puolilla maailmaa kidemuotoisena tai kasaumina. Smaragdinvihreää uvaroviittia käytetään koru- ja jalokivenä.

Lappeenrannan Ylämaalta on löytynyt maailmalla tuiki harvinaista sateenkaarenväristä spektroliittia eli välkehtivää labradoriittia.

Monacon prinsessan Carolinen koru on tehty suomalaisesta spektroliitista.

Elina Lehtosen mukaan geologia voi opettaa ihmistä ymmärtämään paremmin omaa kotiplaneettaansa. Päivi Tuovinen

Hän

Elina Lehtonen

Kotoisin Hattulasta, asuu Helsingissä avopuolisonsa kanssa.

Työskentelee geologina Helsingin yliopistossa.

Työstää nyt geologian perusteet -verkkokurssia ja kehittää alan suomenkielistä termistöä Tieteen termipankissa. Työn alla on myös tietokirja alan naispioneerista Anna Hietasesta.

Oli kiinnostunut luonnontieteistä jo lapsena mutta päätyi lukion jälkeen ensin opiskelemaan maskeeraajaksi, joksi valmistuikin.

Löysi geologian onnekkaan sattuman ansiosta selatessaan matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opinto-opasta.

Valmistui filosofian tohtoriksi geologiasta 2016. Tutki väitöskirjassaan vihreäkivivyöhykkeitä. Nimeää vihreäkiven lempikivekseen.

Harrastaa lukemista, kirjoittamista ja liikuntaa. Ylläpitää geologiaan keskittyvää Vihreäkiven arvoitus -blogia.

Geologian tuntemus voi tuottaa elämyksiä ja oivalluksia

Geologian avulla ihminen voi oppia ymmärtämään paremmin elävää kotiplaneettaansa.

Lehtosen mukaan kallio- ja maaperien historiaan voi tutustua helposti geoparkeissa. Geopark on rajattu alue, jolla voi perehtyä merkittäviin geologisiin kohteisiin opasteiden avulla. Suomessa on nykyään kaksi geoparkia, jotka on hyväksytty Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon Global Geopark -verkostoon. Ne ovat Rokua ja Lauhanvuori-Hämeenkangas.

Lehtonen sanoo, että geologian tietämys voi tarjota luonnossa liikkujalle elämyksiä ja oivalluksia.

– Se saa näkemään maiseman uudella tavalla: voi oppia hahmottamaan sitä, liittyvätkö maiseman piirteet kallio- vai maaperän muotoihin ja mitkä geologiset tapahtumat ovat muotojen takana.

Geologia voi myös tuottaa esteettisiä elämyksiä.

– Esimerkiksi kivilajit ja mineraalit ovat hyvin erinäköisiä ja kauniita.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut