Ruoka | "Tulen kiukkuiseksi, jos en saa ruokaa tarpeeksi usein" – Sirkustaiteilijat Marjut Hernesniemi ja Myrsky Rönkä vaalivat säännöllistä ateriarytmiä ja saavat puhtia puurosta

Sirkustyö vaatii kekseliäisyyttä, sillä esitysten valmistaminen on luovaa työskentelyä ja niitä varten pitää harjoitella ja kehitellä uusia sirkustekniikoita. Työ on myös hyvin fyysistä.

Kekseliäs ote leimaa myös sirkustaiteilijaparin kokkailua ja ruokailua. He myös liputtavat säännöllisen ateriarytmin puolesta.

Marjut Hernesniemi, 34, ja Myrsky Rönkä, 36, kokeilevat rohkeasti ruokia ja aterioivat kunnolla päivittäin, jotta jaksavat työskennellä Cirk2M-duona.

– Kyllä me vähän olemme kulinaristeja, Rönkä kuvaa.

Pariskunnan erikoisalueena ovat ilma-akrobatiaesitykset. Päälajina heillä on vertikaaliköysi, eli he taituroivat köyden varassa.

Viikoittain kalenteriin kertyy noin 20–30 tuntia fyysistä työtä ja harjoittelua sekä 10–20 tuntia kirjallisia töitä.

Kyllä me vähän olemme kulinaristeja .

Myrsky Rönkä

Monet sirkustaidot perustuvat voimisteluliikkeisiin, ja sirkustaiteilijoilla pitääkin olla kova lihaskunto.

– Syömme usein puuroa. Ilman sitä emme jaksaisi treenata, Hernesniemi kertoo.

Pariskunta pyrkii syömään säännöllisesti ja terveellisesti.

– Tulen kiukkuiseksi, jos en saa ruokaa tarpeeksi usein, Hernesniemi sanoo.

– Minulle tulee tosi vahva nälkäkiukku, jos olen myös väsynyt. Siksi minulla on aina pähkinöitä mukana, Rönkä jatkaa.

Yleensä pari nauttii aamupalan rauhassa kotona.

– Ensin pitää keittää hyvät hifistelykahvit eli papukahvit. Sitten teemme aamusmoothiet, Rönkä kertoo.

Kahvin ja smoothien jälkeen pari syö kaurapuuroa tai suuntaa ennen sitä lenkille.

”Voimapuuroa” saattaa olla myös lounaaksi aamupäivän harjoittelun jälkeen.

– Lounaaksi voi olla myös esimerkiksi intialaista dalia eli linssimuhennosta sekä tofua ja kasviksia, Hernesniemi kertoo.

– Jos treenaamme iltapäivällä, lounas on kevyt, Rönkä lisää.

Päivälliseksi pariskunta on nauttinut viime aikoina usein havaijilaistyylisiä poke bowl -kulhoruokia. Näistä on tullut heidän suosikkejaan.

Kulhoruoka sisältää perinteisesti riisiä tai nuudeleita sekä kaikenlaisia tuoreita aineksia, mutta kulhoon voi sekoitella oikeastaan mitä tahansa.

Hernesniemen mukaan suussasulavassa kulhoruoka-annoksessa on esimerkiksi kevätsipulia, teriyakikastiketta, lehtikaalia sekä tofua, kanaa tai graavilohta.

Toinen parin lempiruoka on kotitekoinen pitsa, jossa on salamia, ilmakuivattua kinkkua tai mitä milloinkin.

Kesäisin kaksikko valmistaa usein myös grilliruokia. Grilliin he laittavat paprikaa, munakoisoa, kesäkurpitsaa, pikkutomaatteja, halloumia, camembertjuustoa, kanaa ja possua.

Sirkustaiteilijat eivät mene nukkumaan tyhjin vatsoin.

– Iltapalaksi saattaa olla leipää tai porkkanaa, Hernesniemi sanoo.

– Saattaa olla jäätelöäkin. Pyrkimys on kuitenkin, että illalla söisi vain kevyesti, koska syöminen vaikuttaa nukkumiseen, Rönkä kertoo.

Viime aikoina pariskunnan syöminen ei ole ollut niin suunniteltua kuin tavallisesti. He ovat treenanneet paljon ulkona, jossa on hankala tehdä itse ruokaa. Treeniin tarvittavat välineet painavat 60 kiloa, ja keittiötarpeiden raahaaminen niiden lisäksi ei ole järkevää.

– Siksi olemme hakeneet usein kaupasta täytetyn patongin tai salaatin. Aika harvoin syömme ravintoloissa, Hernesniemi kertoo.

– Normaalisti meillä on eväät, jotka teemme vaikkapa edellispäivän tähteistä, Rönkä lisää.

Rönkä on perheen pääkokki, Hernesniemi auttelee siinä sivussa.

– Pyrimme tekemään ruokaa paljon itse. Hyödynnämme kausituotteita, Hernesniemi kertoo.

Rönkä tutustuu mielellään uusiin resepteihin muttei noudata niitä säntillisesti vaan ”säveltää omasta päästä”.

Esimerkiksi katkarapupasta on ollut onnistunut kesähitti. Sitä Rönkä höystää kaurakermakastikeella, johon tulee chiliä, savustettua paprikaa, sipulia ja suolaa.

Rönkä kokeilee mieluusti kaikenlaisia kummallisuuksia.

– Välillä kokeilu osuu, välillä ei.

Rönkä saattaa laittaa vaikka hillosipuleita pitsaan.

– Ne sopivat hyvin kylmäsavulohen kanssa, hän vinkkaa.

Rönkä sanoo, että hänelle tulee usein päättömiä ideoita.

– Kerran oli jäänyt jääkaappiin pesto-herkkusienikastiketta. Mietin, että siihen olisi hyvä lisätä hiilareita, joten sekoitin kastikkeen puuroon. Annoksen ulkonäkö oli hirveä, mutta se oli törkeän hyvää, Rönkä naurahtaa.

Entä miten sirkustaiteilijoille maistuvat herkut? Hernesniemi kertoo syövänsä niitä vaihtelevasti.

– Joskus on kausia, että menee suklaalevy päivässä tai jätski illassa.

Rönkä pitää enemmän suolaisista herkuista, mutta hänellekin maistuu jäätelö.

– Kun tekee hirveästi mieli herkkuja, ostan yleensä sipsejä tai popcornia.

Lohtusyöminen ei ole heille tuttu ilmiö, mutta stressiin he saattavat toisinaan syödä.

– Jos on stressiä eikä liiku, saattaa syödä tavallista enemmän mitä sattuu, Hernesniemi tuumii.

– Minulla saattaa herkunsyönti lisääntyä esityksen alla, Rönkä kertoo.

Sirkustaiteilijaparin savulohikulho 2 hengelle

kastike:

loraus seesamiöljyä

loraus soijakastiketta

puolikkaan limen mehu

kokonainen lemon drop -chili

ainekset:

225 g ramen-nuudeleita

150 g kylmäsavulohta

1 kevätpunasipuli varsineen

1 iso lähiporkkana

200 g miniluumutomaatteja

koristeeksi basilikan lehtiä

1. Tee kastike. Sekoita öljy ja soijakastike.

2. Pilko sekaan chili ja purista lime.

3. Keitä nuudelit.

4. Viipaloi sipuli, lohi ja porkkana.

5. Laita nuudelit kahteen kulhoon.

6. Kaada nuudeleihin kastike, ja kokoa päälle loput ainekset kauniisti.

7. Koristele annokset basilikan lehdillä.

"Se oli niin hyvää, että meinasi itku tulla"

Lapsuuden ruokamuistot elävät vahvoina ihmisten mielessä. Yksi muistelee kaiholla mummolan läskisoosia, toinen kauhulla koulun tillilihaa.

Myrsky Röngän mieleenpainuvin makumuisto on parin vuoden takaa.

– Söin burgerpaikassa Salossa burgerin, jossa oli 14 tuntia haudutettua brisketiä (naudanrintaa). Se oli niin hyvää, että meinasi itku tulla, Rönkä naurahtaa.

Myös piknikeväinä olevat juustovoileivät tuovat hänelle usein lapsuuden retket mieleen.

– Joka kertaa yllättää, kuinka hyviltä ne voivatkaan maistua.

Marjut Hernesniemen ruokamuistot liittyvät vahvasti siihen, että hän on ”sairaan hidas” syömään.

– Olen aina viimeinen, joka istuu ruokapöydässä.

Hotkiminen ei siis ole Hernesniemen riesa.

– Nuorempana en syönyt lainkaan aamupalaa, koska minulla ei ollut siihen aikaa. Jos nykyisin haluan syödä rauhassa aamiaisen, siihen menee tunti.

Uudessa Ruokatunti- juttusarjassa eri alojen ammattilaiset pohtivat suhdettaan ruokaan ja kertovat, miten ammatti vaikuttaa heidän syömiseensä.