Suomalaisia patistetaan vaihtamaan lihaa kasviksiin. Kasvisruoissakin kannattaa tutkia niiden ravintosisältöä.
Erilaiset lihankorvikkeet ovat yleistyneet viime vuosina kovaa vauhtia. Ruokakaupan hyllyssä on tuotteita seitanista, mifusta ja härkiksestä vöneriin ja nyhtökauraan.
Tuotteilla halutaan tarjota vaihtoehtoja ympäristöä kuormittavalle lihansyönnille. Korvikkeiden on tarkoitus olla lihaa eettisemmin tuotettuja ja terveydelle parempia vaihtoehtoja.
– Monet niistä ovat helppoja siirtymätuotteita lihasta kasvisruokaan. Puhuisin niistä kuitenkin mieluummin kasvisproteiinijalosteina kuin vähättelevän kuuloisina lihankorvikkeina, ravitsemustieteilijä Charlotta Hyttinen toteaa.
Viime aikoina tutkimuksissa on kyseenalaistettu kasvisproteiinivalmisteiden terveellisyys. Journal of Nutrition kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan vegaanit syövät lihansyöjiä enemmän niin kutsuttuja ultraprosessoituja ruokia.
Ultraprosessoidut ruoat ovat tutkimusten mukaan yhteydessä syövän kehittymiseen ja syöpäkuolemiin. Uudessa Imperial Collegen tutkimuksessa havaittiin, että kymmenen prosentin lisäys ultraprosessoitujen ruokien määrään ruokavaliossa kasvatti munasarjasyövän riskiä 19 prosentilla. Sama lisäys kasvatti syöpäkuoleman riskiä kuudella prosentilla.
Ultraprosessoiduissa elintarvikkeissa voi olla paljon lisättyä sokeria, suolaa ja rasvaa. Tuotteiden kuitupitoisuuskin vaihtelee.
Hyttinen muistuttaa, että ultraprosessoidun elintarvikkeen määritelmä ei ota kantaa ravintosisältöön vaan prosessoinnin määrään. Näin ollen ultraprosessoituja elintarvikkeita ei voi niputtaa samanlaisiksi.
Esimerkiksi tavallinen täysjyväleipä, tumma suklaa ja äidinmaidonkorvike ovat määritelmän mukaan ultraprosessoituja.
Hyttisen mukaan on hyvä muistaa, että kasvisproteiinivalmisteissa on eroja samalla tavalla kuin lihatuotteissa. Jotkin niistä ovat hyvinkin terveellisiä. Osa niistä taas on miltei yhtä epäterveellisiä kuin vastaava lihavaihtoehto.
– Esimerkiksi liha- ja soijanakeissa on lähes yhtä paljon suolaa. Proteiinia niissä on suunnilleen saman verran, mutta lihanakeissa on haitallisia nitriittejä. Tällaisia ruokia tulisi syödä harvoin ja harkitusti.
Esimerkiksi liha- ja soijanakeissa on lähes yhtä paljon suolaa.
Charlotta Hyttinen
Aivan kuten muussakin ruoassa myös kasvisruoissa tulisi kiinnittää huomiota suolan määrään, proteiinipitoisuuteen ja rasvan laatuun.
– Jos tuote on valmistettu palkokasvien proteiinista, se on hyvä. Vanhan ajan porkkanapihvi taas ei juuri proteiineja sisällä.
Hyttisen mukaan kasvistuotteissa on paljon hyötyjä lihaan nähden. Niissä on kuituja, joita suomalaiset saavat ruoastaan liian vähän. Niissä on usein myös lihatuotteita enemmän pehmeää ja vähemmän kovaa rasvaa.
Raudan saannin suhteen etenkin palkokasvituotteissa on etuja.
– Esimerkiksi kidneypapujen raudasta 15 prosenttia on kasviferritiiniä, joka on erityisen hyvin imeytyvää rautaa. Linsseissä sitä on 70 prosenttia.
Tutkimusten mukaan suomalaiset syövät punaista lihaa yli suositusten. Kahdessa suomalaisessa tutkimuksessa on vertailtu kolmen erilaisen sekaruokavalion terveysvaikutuksia.
Niiden tuloksena oli, että mitä kasvispainotteisempi ruokavalio, sitä parempi terveys.
– Koehenkilöillä kasvispainotteisempi ruokavalio pienensi kokonaiskolesterolia, LDL-kolesterolia ja paransi suoliston terveyttä ja kuidunsaantia. Toisessa tutkimuksessa koehenkilöiden painoindeksit myös pienenivät.
Yksittäiset prosessoituun ruokaan liittyvät tutkimukset eivät Hyttisen mukaan vielä kaada vaakakuppia.
– Viime aikoina on ollut vallalla puhdas ruoka -trendi, joka on ehkä luonut prosessoidun ruoan pelkoa. Se ei kuitenkaan pohjaa kovin paljon tieteeseen.
Hyttisen mukaan prosessoituja ruokia arvioidessa pitääkin selvittää, poistetaanko prosessissa jotain ravinteita. Esimerkiksi härkiksessä ja tofussa ravintoaineiden imeytyminen paranee prosessissa. Tofusta saa myös tärkeitä maitohappobakteereita.
Soijanakit taas kuuluvat epäterveellisten ruokien kategoriaan.
– Ruokaan pitää kuitenkin suhtautua rennosti, ja ruokavalioon mahtuu myös pieni määrä epäterveellistä ruokaa, Hyttinen muistuttaa.
Kiinnostus kasvipohjaisiin ruokiin on vahvassa kasvussa. Suomen suurin ruoka-alan toimija S-ryhmä kertoi marraskuussa, että härkiksen kaltaisten kasviproteiinien myyntivolyymi on kasvanut noin kolmanneksen. Sama kehitys näkyi myös valmisruoissa.
Kiinnostus kasvisruokiin näkyy myös Food & Co.- ja Amica-ravintoloista tunnetussa Compass Groupissa.
– Kasvisruoan menekki on lisääntymään päin. Oman tutkimuksemme mukaan joka viides suomalainen kertoo vähentäneensä punaisen lihan osuutta merkittävästi ruokavaliostaan. Meilläkin on tavoitteena, että uusista resepteistä vähintään 40 prosenttia on kasvispohjaisia, kertoo yhtiön johtava ravitsemusasiantuntija Kirsi-Maria Lankinen.
Lankisen mukaan Amica- ja Food & Co. -ravintoloissa on päivittäin tarjolla kasvisruokaa. Reseptiikassa pyritään käyttämään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia kasviproteiineja.
– Useimmissa kasvisruoissamme on käytetty uudentyyppisiä kasviproteiineja, kuten kotimaisia härkäpapuvalmisteita.
Lankinen kiitteleekin sitä, että erilaisten kasviproteiinien tarjonta on viime vuosina kasvanut. Ainakaan toistaiseksi asiakkailta ei ole tullut kyselyjä kasviproteiinien terveellisyydestä.
Compass Groupin tutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista on ruokavalioltaan fleksaajia, eli he syövät sekä liha- että kasvisruokaa. Kasvisruokailijoita tai vegaaneja suomalaisista kuluttajista on kuusi prosenttia.
44%
Compass Groupin tutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista on ruokavalioltaan fleksaajia, eli he syövät sekä liha- että kasvisruokaa.
6%
Kuusi prosenttia suomalaisista on Compass Groupin tutkimuksen mukaan kasvisruokailijoita tai vegaaneja.