Transhumanistit ovat teknologiamyönteisiä ihmisiä, jotka pyrkivät kärsimyksen poistamiseen ja pitkään ikään.
Vuosia sitten filosofi, valtiotieteen tohtori Maija-Riitta Ollila osallistui Espoon kaupunginteatterissa pidettyyn filosofisten keskusteluiden sarjaan.
Kun Ollilan ja hänen keskustelukumppaninsa osuus oli ohi, myös yleisö pääsi ääneen. Aiheeksi oli valikoitunut kuolema. Yleinen ajatus tuntui olevan, että kuolema on ihmiskunnan suurin uhka.
Ollila muistaa, miten salin toiseksi ylimmältä riviltä nousi puhumaan tyylikäs, harmaantunut rouva. Hän totesi: "On vain yksi asia, joka olisi pahempaa kuin kuolema. Se olisi kuolemattomuus."
Ollila jäi miettimään, mitä rouva tarkoitti.
Jonakin päivänä teknologia mahdollistaa sen, että ihminen voi elää ikuisesti – jos ei fyysisesti, niin esimerkiksi siten, että tietoisuutemme sisältö ladataan tietokoneelle tai nettiin.
Näin uskoo osa transhumanisteista. He ovat teknologiamyönteisiä ihmisiä, jotka pyrkivät kehittämään ihmisolemuksen parhaita piirteitä. He haluavat luoda maan päälle superyksilöiden paratiisin, jossa kärsimys loistaa poissaolollaan.
Transhumanismin edistäjiä ja kannattajia on kaikkialla. Heitä lienee ollut niin kauan kuin on ollut ihmisiä, sillä pitkää ikää on tavoiteltu aina.
Näet todennäköisesti yhden transhumanismin kannattajan, kun katsot peiliin. Vai olisitko valmis luopumaan esimerkiksi älypuhelimestasi, joka on melkoinen tietopankki ja muistin jatke? Tai silmälaseistasi? Entä tekonivelestäsi?
Nekin ovat teknologian mahdollistamia apuvälineitä, jotka tekevät sinusta toimivamman ja ehkä pitkäikäisemmänkin yksilön.
Maija-Riitta Ollila tunnustaa, että myös hänessä asuu "pieni transhumanisti".
Ollilan uunituore kirja Tulevaisuuden paranneltu ihminen (Otava) ilmestyy 11. tammikuuta. Sen ytimessä on kysymys siitä, millaiseksi me ihmiset haluamme muuttaa itsemme.
Kirjassaan Ollila pohtii inhimillisten kykyjen teknologista parantelua sekä transhumanistien että transhumanismia vastustavien – luomuihmistä kannattavien – näkökulmasta.
Ollila käsittelee teoksessaan paljon aiheen eettistä puolta. Hän muistuttaa, että ihmisten älyllisten kykyjen parantelu jatkuu kiihtyvällä nopeudella. Niinpä onkin pohdittu, käytämmekö lisääntyviä kognitiivisia kykyjämme väärin, ellei eettisyytemme kehity yhtä jalkaa älymme kanssa.
– Transhumanistit työskentelevät moraalisesti parempien ihmisten luomiseksi, jotta vältämme tuhon, Ollila sanoo.
Eläinvauvoja on jo tuotettu keinokohduissa.
Maija-Riitta Ollila
Monimiljardööri Elon Musk kertoi jokin aika sitten, että hänen terveysteknologiayrityksensä Neuralink alkaa pian testata kehittämäänsä tietokoneimplanttia ihmisillä.
Moni innostui – ja moni kauhistui.
Aivoihin asennettavan mikrosirun tarkoituksena on yhdistää aivot tietokoneisiin ja auttaa sokeita näkemään ja halvaantuneita kävelemään.
Ollilan mukaan myöhemmin odotellaan oppimisen vallankumousta, jos tietoturvaan liittyvät huolet kyetään kitkemään.
– Emmehän halua, että hakkerit pääsevät kontrolloimaan ajatuksiamme, hän sanoo.
Pelkona on myös ihmisten persoonallisuuksien muuttuminen arvaamattomilla tavoilla.
Kysymys kuuluu, kauhistellaanko Muskin visioita vuosikymmenen kuluttua.
Ollila muistuttaa, että uudet keksinnöt aiheuttavat aina ensin hämmästystä, sitten ne yleistyvät ja lopulta niihin tottuu.
Voimme vain kuvitella, mitä tulevat sukupolvet sanovat kuullessaan, miten ihmiset 2020-luvulla elivät. Oho, syötiinkö silloin siis oikeasti lihaa? Kantoivatko naiset todellakin kasvavaa sikiötä kohdussaan yhdeksän kuukautta ja synnyttivät alateitse?
Ollilan mukaan ei ole kaukaa haettua, että tulevaisuuden vauvat syntyvät keinotekoisissa kohduissa. Keskoshoito on jo osa tätä prosessia.
– Eläinvauvoja on jo tuotettu keinokohduissa, hän muistuttaa.
Lääketiede on perinteisesti käyttänyt lääkkeitä ja muita hoitoja sairauksien ja vammojen hoitoon. Samoja menetelmiä voidaan kehittää myös normaalin kognitiivisen toiminnan parantelemiseksi.
Kyse on Ollilan mukaan teknologian kaksikäytöstä. Se tarkoittaa, että samaa neuroteknologiaa voidaan käyttää sekä sairauden hoitoon että kykyjen paranteluun.
– Tästä syystä ihmisen kykyjen ja terveyden parantelu jatkuu tulevaisuudessakin.
Emmehän halua, että hakkerit pääsevät kontrolloimaan ajatuksiamme.
Maija-Riitta Ollila
Esimerkiksi metyylifenidaatti, kauppanimeltään Ritalin, on stimulantti, jota tavallisesti määrätään adhd-diagnoosin saaneille. Jotkut opiskelijat käyttävät sitä opiskelun apuna kognitiivisten kykyjensä parantamiseksi.
Kykyjen ohella voidaan parannella myös kokemusmaailmaa: psykedeelien avulla voidaan esimerkiksi saada aikaan elämää muuttavia tai hengellisiä kokemuksia.
Yksi eettisesti vaikeimmista kysymyksistä liittyy geeniteknologiaan.
Kiinalainen tiedemies He Jiankui onnistui vuonna 2018 muuttamaan koeputkihedelmöitettyjen alkioiden geneettistä rakennetta ja istuttamaan alkiot naisen kohtuun. Näin syntyivät kaksostytöt, jotka olivat vastustuskykyisiä hiv-tartunnalle.
Geneettisesti muokatut vauvat kauhistuttivat kiinalaisia viranomaisia niin, että he keskeyttivät Hen tutkimustoiminnan. Koe sai osakseen kovaa kritiikkiä myös muualla maailmassa. Tämäntyyppistä toimintaa on pidetty myös eugeniikkana eli rodunjalostusoppina.
Nyttemmin geenien muokkaukseen suhtaudutaan jo vähemmän jyrkästi kuin vain viisi vuotta sitten.
OIlila kertoo, että sotatutkijat ja strategit ovat myös keskustelleet mahdollisuudesta luoda periytyviä hyvän sotiaan ominaisuuksia geeniteknologian avulla. Näin armeijalle hyödylliset kyvyt ja luonteenpiirteet periytyisivät sukupolvelta toiselle.
Tämä kuulostaa Ollilasta kammottavalta, sillä transhumanismin periaatteisiin kuuluu valinnanvapaus. Ihmisen pitää itse voida päättää, haluaako tulla muokatuksi vai ei.
Palataan vielä lopuksi kuolemattomuuden teemaan.
Ollila sanoo ymmärtävänsä nykyisin paremmin, mitä yleisötilaisuudessa puhunut tyylikäs vanha rouva tarkoitti sanoessaan, että pahinta olisi kuolemattomuus.
– Eihän kukaan halua elää ikuisesti vanhana ja raihnaisena.
Ennen kuin meistä tulee kuolemattomia, pitää nimittäin keksiä, miten ihminen pysyisi ikuisesti nuorena, vahvana ja terveenä.