Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tamperelaisen vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Luulitko olevasi epämusikaalinen? Aivotutkija kyseenalaistaa väitteen

Jos joku sanoo olevansa epämusikaalinen, tai että ei osaa laulaa, aivotutkija Minna Huotilainen ei ota tietoa vastaan kyseenalaistamatta.

– Kysyisin, minkä verran olet laulanut. Laulamaan oppii laulamalla, samoin kuin juoksemaan juoksemalla. Jos ei ole laulanut, ei voi osata laulaa. Jos ei ole harjoitellut mitään soitinta, ei voi osata soittaa.

Kasvatustieteen professori Huotilainen puhuisikin epämusikaalisuudesta ennemmin yhteydessä, jossa ihminen ole ole kiinnostunut musiikista tai ei pidä mistään musiikista. Ihmisistä noin yksi prosentti on tällaisia.

– Tutkimuksen näkökulmasta on mahdotonta nähdä, että joku olisi musikaalinen. Aivoissa sellaista ei näe. Sen sijaan aivoissa näkyy harjoittelun jälkiä ja se, jos joku on tehnyt musiikin parissa jotain.

Huotilainen tutkii musiikin vaikutusta aivoihin, oppimiseen ja hyvinvointiin Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikössä Helsingin yliopistolla.

Musiikkileikkikoulujen myönteisestä vaikutuksesta lasten myöhempään oppimiseen on saatu hyviä tutkimustuloksia, Huotilainen kertoo.

Esimerkiksi Helsingin yliopistossa tehtiin muutama vuosi sitten tähän liittyvä tutkimus. Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön tutkijat testasivat viikoittaisen, päivähoidon osana järjestettävän musiikkileikkikoulutoiminnan vaikutuksia 5–6-vuotiaiden kielenkehitykseen.

Lähtötilanteessa lasten kielelliset taidot olivat samat. Kahdessa vuodessa muskaria käyvien kielelliset taidot ja esimerkiksi sanavarasto kehittyivät nopeammin kuin muskaria käymättömien.

Musiikkiharrastus on tarkkaavaisuustaitojen kannalta vaativa harrastus.

– Jos ajattelee vaikka kuorolaulua, pitää katsoa nuottia ja sanoja, muistaa melodia, kuunnella omaa ja muiden laulua sekä katsoa kuoronjohtajaa. Monen asian hallitseminen ja tarkkavaisuuden siirtäminen tehtävästä toiseen ei ole helppoa, mutta juuri se kehittää näitä taitoja, Huotilainen sanoo.

Tutkimusten mukaan tarkkaavaisuustaidot näyttävät olevan musiikkia harrastavilla lapsilla muita samanikäisiä edellä.

Huotilainen muistuttaa, että koulussa opetus järjestetään yleensä keskimääräisen oppilaan tasoisesti.

– Kun musiikkia harrastavalle lapselle koulussa vaadittava taso on aika helppo, hän voi keskittyä oppimiseen, hyvään mieleen ja luovuuteen.

Huotilainen toivoisi, että esimerkiksi koulun harrastustoiminnan yhteydessä pystyttäisiin järjestämään musiikkiharrastusta kaikille lapsille, myös niille, joilla ei ole varaa omiin soittimiin, tai jotka eivät osaa suomea kovin hyvin.

Huotilainen on toiveikas myös lukiodiplomin hyödyntämisen suhteen.

Lukiodiplomin voi suorittaa esimerkiksi musiikista. Se voisi korvata yhden kirjoitettavan aineen.

– Tätä yritetään saada valtakunnalliseen käyttöön isommin, samoin kuin tukea yliopistoista diplomin arviointiin ja tekemiseen.

Huotilaisen mielestä musiikin lukiodiplomista voisi olla hyötyä esimerkiksi varhaiskasvatuksenopettajan, luokanopettajan tai sairaanhoitajankin koulutuksessa ja työssä.