Mitä sitä aikailemaan, miettivät Marja ja Guillaume Houessou ja avioituivat ennätysvauhtia – "Äitini hoki uutisen kuultuaan, että ei voi olla totta", Marja kertoo

Joskus ulkopuoliset paheksuvat rakastavaisten ratkaisuja. Varoitukset voivat hitsata pariskunnan yhteen entistä tiiviimmin, sanoo terapeutti Hanna Myllymaa.

Seitsemän vuotta sitten jyväskyläläinen varhaiskasvattaja Marja Houessou, 56, oli eronnut kahden aikuisen lapsen äiti. Hän oli valmis kokemaan uusia asioita.

Marja päätti toteuttaa unelmansa ja mennä djembe-kurssille. Djembe on nahalla päällystetty, pikarin muotoinen rumpu, jota soitetaan paljain käsin.

Kurssilla oli sekä suomalaisia että senegalilaisia osallistujia – ja välitön tunnelma.

– Senegalilaiset rupesivat juttelemaan, että minulle pitäisi löytää hyvä mies. Olin tietenkin samaa mieltä, Marja kertoo ja nauraa.

Pian hän katsoi Skypen välityksellä silmiin itseään 15 vuotta nuorempaa senegalilaista Guillaume Houessouta.

– Tiesin heti Kullervon nähdessäni, että hän on hyvä mies, Marja sanoo.

Ajattelin, että ellei nappaa, voidaan ainakin olla kavereita.

Marja Houessou

Guillaumen nimi, joka äännetään kutakuinkin ”Giomi”, on vääntynyt suomalaiskansalliseksi Kullervoksi.

Pari seuraavaa kuukautta olivat intensiivisten videopuheluiden aikaa. Marja ja Guillaume juttelivat englanniksi lähes päivittäin. Yhteisestä tulevaisuudesta he eivät puhuneet.

Kun kesäloma lähestyi, Marja päätti oma-aloitteisesti lähteä tapaamaan uutta ystäväänsä Senegaliin. Hän oli aina ollut avarakatseinen ja impulsiivinen, ja hän oli tehnyt vapaaehtoistyötä Keniassa. Afrikkalainen kulttuuri ei ollut hänelle täysin vieras.

– Ajattelin, että ellei nappaa, voidaan ainakin olla kavereita, Marja kertoo.

Voi kysyä, kumpaa katuu jälkikäteen enemmän: sitä, että meni naimisiin vai sitä, ettei mennyt.

Hanna Myllymaa

Oli varhainen maanantaiaamu, kun Marja laskeutui Senegalin pääkaupunkiin Dakariin. Hän tunnisti Guillaumen kentältä heti.

– Siitä hymystä ei voinut erehtyä.

Guillaume puolestaan tiesi Marjan nähdessään, että tuossa on tuleva vaimoni.

Ensimmäisenä päivänä he tutustuivat toisiinsa ja Dakariin, seuraavana he jo vaihtoivat rakkaudentunnustuksia. Vielä samana päivänä Guillaume polvistui Marjan eteen ja kosi.

Viikon kuluttua pariskunta vihittiin Guillaumen sukulaisten ja ystävien läsnä ollessa Senegalissa. Avioliitto oli molemmille ensimmäinen. Viikon kuluttua Marja matkusti takaisin Suomeen, ja pariskunta alkoi järjestellä paperiasioita.

Guillaume pääsi muuttamaan Marjan luokse Suomeen jo jouluksi.

Ystäviltä ja sukulaisilta loksahtivat suut auki, kun he kuulivat yllätysavioliitosta. Monia ihmetytti, mikä kiire pariskunnalla oli virallistaa suhteensa.

Rakastavaisten omasta mielestä ei ollut mitään syytä vitkastella.

– Tiesimme, että jos emme mene nyt naimisiin, seuraavaa tilaisuutta voi joutua odottamaan kauan, Marja sanoo.

Siksi hän oli ottanut – varmuuden vuoksi – Suomesta mukaan asiapapereita, jotka mahdollistivat vihkimisen matkalla.

Uutisen kuultuaan Marjan äiti kulki pitkän tovin ympyrää ja hoki, että tämä ei voi olla totta. Ei kuitenkaan mennyt kovin kauan, kun vävypojasta tuli Marjan äidille rakas. Myös monet muut Marjan iäkkäämmät sukulaiset ottivat Guillaumen hyvin vastaan.

– Lapsenikin ovat nykyisin onnellisia, kun minä olen onnellinen. He ovat nähneet, että Kullervo on kunnon mies, Marja sanoo.

Ikäerosta johtuen Guillaumella ja Marjalla ei ole ollut haavetta yhteisestä lapsesta.

He kuvailevat liittonsa perustuvan luottamukseen, samoihin arvoihin ja turvallisuuden tunteeseen. Heistä on hauska laittaa yhdessä ruokaa ja kuunnella musiikkia.

Marja ei ole käynyt Senegalissa vuoden 2015 jälkeen, mutta Guillaume on sittemmin vieraillut synnyinseuduillaan pari kertaa.

Senegalissa Guillaume työskenteli ravintolassa esimiehenä. Suomeen tultuaan hän meni ensin kielikurssille. Sitten hän haki logistiikkaopintoihin ja valmistui ammattiin.

Nyt hän on oman alansa töissä ja puhuu vaimonsa kanssa vain suomea.

Rakastavaisille tyypilliseen tapaan Guillaumella ja Marjalla on keskinäistä huumoria, jota kukaan muu ei ymmärrä.

Marjan mielestä Guillaumessa on parasta se, että tämä saa ihmiset nauramaan.

– Ei vitseillä, vaan hauskoilla, humoristisilla heitoilla.

Guillaumelle avioliitto merkitsee toisen auttamista ja ymmärtämistä. Hänen mielestään Marjassa on parasta kaikki.

– En osaa sanoa yhtä asiaa.

Guillaume kutsuu vaimoaan usein kullaksi tai madameksi.

Pariskunta tietää, että afrikkalaisen miehen ja suomalaisen naisen nopeasti solmittu avioliitto voi herättää ulkopuolisissa epäilyksiä. Heitä harmittaa, että esille tuodaan yleensä vain niitä tapauksia, joissa liiton motiivina on raha tai Eurooppaan pääsy.

– On myös muunlaisia tarinoita, kuten meidän tarinamme todistaa, Marja sanoo.

Suomessa Marjaan ja Guillaumeen on suhtauduttu hyvin. He eivät ole kohdanneet rasistista huutelua.

Marja ajattelee, että tilaisuuksiin pitää tarttua ja elää täysillä.

– Avioliitto olisi voinut epäonnistua, mutta niin se olisi voinut epäonnistua suomalaisenkin miehen kanssa, hän sanoo.

Rakastunut ei kuuntele muiden neuvoja

Rakastumisen huumassa tunteet vievät yleensä järjeltä voiton. Siksi rakastunut ei kuuntele muiden mahdollisia varoituksia.

Joskus ehkä kannattaisi. Näin sanoo parisuhdeasioihin erikoistunut ratkaisukeskeinen terapeutti Hanna Myllymaa. Hänet tunnetaan myös Ensitreffit alttarilla -televisio-ohjelman asiantuntijana.

– Rakastuminen saa unohtamaan kaiken muun tärkeän elämässä, myös ne muiden neuvot, Myllymaa sanoo.

Rakastumisen tarkoituksena on paitsi sumentaa järkeä myös lisätä valmiutta hypätä tuntemattomaan.

Heittäytyminen on rakkaudessa välttämätöntä, sillä toista ihmistä ei pysty koskaan kontrolloimaan tai hallitsemaan, Myllymaa muistuttaa.

Jos puolestaan itse lähtee suhteeseen kovin varovaisesti, voi elää kuin naamion takana.

– Silloin ei ole oma itsensä.

Isot päätökset kannattaa Myllymaan mukaan perustaa arvoperusteisiin kysymyksiin. Itseltään voi esimerkiksi kysyä, mikä on tärkeää ja milloin on onnellisimmillaan.

– Voi kysyä, kumpaa katuu jälkikäteen enemmän: sitä, että meni naimisiin vai sitä, ettei mennyt.

Joskus ympäristö paheksuu rakastuneen parin liittoa. Silloin kyse voi olla muiden vaikeuksista käsitellä tunteita, joita liitto heissä aiheuttaa.

– Liitto ei ehkä ole heidän odotustensa tai normiensa mukainen, Myllymaa sanoo.

Suhde saattaa aiheuttaa paheksujassa häpeän, pelon ja syyllisyyden tunteita. Silloin olisi fiksua pysähtyä miettimään, onko tunteiden tuoma viesti oikea.

– Pelko voi olla iso, mutta totuus vain pieni osa sitä, Myllymaa sanoo.

Rakastuneesta parista toisten paheksunta tuntuu tietenkin kurjalta. Se voi herättää epävarmuutta itseä ja toista kohtaan.

– Muiden paheksunta voi myös saada aikaan sen, että pari tukeutuu entistä tiiviimmin toisiinsa.

Aina suhteet eivät onnistu. Kumppanista voi vasta myöhemmin huomata asioita, joita ei rakastuneena huomannut.

Jos liitto karahtaa karille, on tärkeää lohduttaa itseään ja tuoda itsensä nykyhetkeen.

– Se oli silloin, nyt on nyt. Päätöstä ei saa tekemättömäksi. Sen sijaan voi miettiä, mitä on oppinut ja miten oppia voisi tulevaisuudessa hyödyntää.

Jos kumppanista ilmaantuu uutta tietoa vasta myöhemmin, voiko silloin edes syyttää itseään mistään, Myllymaa pohtii.

Suhteen onnistumiselle on tärkeää, että on sinut itsensä kanssa. Silloin elämäänsä ei perusta kokonaan toisen varaan.

– On tärkeää säilyttää itsenäisyys ja oma elämä. Erillisyys mahdollistaa omien rajojen asettamisen ja jatkuvan kasvun parisuhteessa, Myllymaa sanoo.

Ihminen ja parisuhde muuttuvat koko elämän ajan. Myllymaasta tärkeintä on olla rehellinen ja avoin omien tunteiden kanssa.

– Tunteet kertovat tarpeista ja aiemmin syntyneistä ajatusmalleista, joita voi olla nyt tarpeen kyseenalaistaa.

Mainos: Accountor

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut