Oma raha | Isoisä opetti lapsenlapsiaan säästämään ja sijoittamaan – nyt Oskari Lausalalla, 20, on jo kymppitonnien osakesalkku

Asiantuntija muistuttaa, että alaikäisen tilille talletetut rahat ovat lapsen omia varoja.

Säästäminen tai rahalahja lapsenlapselle on vaihtoehto tavaralahjalle.

Samalle henkilölle voi lahjoittaa verovapaasti kolmen vuoden aikana enintään 4 999 euroa eli 138 euroa kuukaudessa. Lahjan raja on antajakohtainen.

– Jos rahalahja on tätä suurempi, lahjan saaja maksaa lahjaveroa. Lahjaveroilmoitus pitää tehdä kolmen kuukauden kuluessa lahjoituksesta, Säästöpankkiryhmän varallisuudenhoidon palveluiden johtaja Mika Laakkonen muistuttaa.

Suuret kertalahjoitukset ovat Laakkosen mukaan melko harvinaisia.

– Silloin puhutaan ehkä jo perintösuunnittelusta.

Jos lapsenlapselle lahjoittaa suuren summan, lahjakirjaan kannattaa samalla kirjoittaa, otetaanko lahjoitus huomioon ennakkoperintönä vai ei, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri neuvoo.

Rahan sijoittaminen voi motivoida pitkäjänteiseen vaurastumiseen.

Sari Lounasmeri

Hänen mukaansa isovanhemmat ovat yhä kiinnostuneempia lahjoittamaan lapsenlapsilleen rahaa tai osakkeita.

– Suuret ikäluokat ovat eläkeikäisiä. Heillä on usein varallisuutta ja lapsenlapsia. Tätä varallisuutta siirretään eteenpäin enemmän kuin ennen.

Toisaalta Lounasmeri sanoo, että isovanhemmat voivat olla varovaisia, eivät halua tuppautua liikaa tai astua lastensa varpaille.

– Moni alaikäisen vanhempi voi kuitenkin ilahtua siitä, että isovanhemmalla on halu kertoa lapselle säästämisestä ja sijoittamisesta ja auttaa siinä.

Lapsen tai nuoren kanssa kannattaa Lounasmeren mukaan keskustella erilaisista vaihtoehdoista, mihin voisi sijoittaa rahaa tai mitä voisi omistaa. Samalla nuoret voivat kertoa, millaiset alat ja asiat heitä kiinnostavat.

Tähän yhdistyy ajatus vastuullisuudesta: lahjan ei tarvitse aina liittyä kuluttamiseen eli olla tavaraa, vaan se voi olla säästöjä tai jokin sijoitus.

– Rahan ja varallisuuden siirtämisen lisäksi on hienoa, että isovanhempi voi siirtää lapsenlapselleen tietämystä ja innostusta vaikkapa sijoittamiseen. Rahan sijoittaminen voi motivoida pitkäjänteiseen vaurastumiseen, Sari Lounasmeri toteaa.

Oskari Lausala, 20, kiinnostui raha-asioista teini-iässä. Hän selaili lapsuudenkotiin tullutta Kauppalehteä ja seurasi Nokiaa mielenkiinnolla. Rahaa Lausala sai kesätöistä, vanhemmiltaan ja isoisältään.

Viitisen vuotta sitten isänisä Kari Lausala jutteli Oskarin kanssa tämän arvo-osuustilistä.

– Hän kertoi, että siellä on oikeita osuuksia yhtiöistä, ja antoi minulle sijoitusoppaan, Oskari Lausala sanoo.

– Sijoitin alkuun Oskarille viisi Nokian, viisi Fortumin ja viisi Aktian eli hänen oman pankkinsa osaketta, Kari Lausala kertoo.

Täysi-ikäisenä Oskari Lausala alkoi hoitaa sijoitustoimiaan kokonaan itse. Tällä hetkellä hänellä on muun muassa suoria suomalaisia osakkeita, esimerkiksi Roviota ja Fortumia. Kouvolassa tradenomiksi opiskelevan Lausalan osakesalkun arvo on tällä hetkellä 35 000 euroa.

– Haaveeni on kasvattaa sitä rauhallisesti, jos se riittäisi sitten eläkkeellä. Se on minulle rahaa, jota ei ikään kuin ole nyt olemassa.

Kari Lausala, 75, on aina kannustanut lapsiaan ja lapsenlapsiaan säästämään rahaa. Hän harrastaa osakesäästämistä pienimuotoisesti.

Espoolaisella Lausalalla on kuusi lastenlasta. Hän on avannut lapsille yleensä osakerahaston kuukausisäästötilin.

– Kuukausittaisilla säästösummilla tavoitellaan korkoa korolle -efektiä. Summat ovat olleet kulloistenkin lahjaverosäädösten maksimisummien puitteissa.

Kun Oskari kiinnostui sijoittamisesta, isosisä keskusteli hänen kanssaan paljon.

– Annoin syntymäpäivä- ja joululahjaksi rahaa ja sijoitusoppaita.

Lausala kävi pojanpoikansa kanssa pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa, Pörssisäätiön pörssi-illoissa, sijoitusmessuilla ja taloustaitopäivillä.

– Tietoa karttui. Tulee hyvä mieli, kun lapsenlapsi innostuu asiasta, joka kiinnostaa itseäkin.

Sijoittamisesta kiinnostuneita Kari Lausala neuvoo perehtymään tarkasti sijoituskohteisiin, lukemaan sijoitusoppaita, seuraamaan markkinoita ja pitämään riskit mielessä.

Oskari Lausala ei enää säiky osakkeiden päiväheilahduksia kuten alkuun.

– Olen oppinut, että osakkeita kannattaa pitää pitkään ja kuluissa kannattaa säästää. Pyrin pitämään kaupankäyntikulut alle prosentissa, hän kertoo.

Säästöpankin Mika Laakkosen mukaan helpointa on lahjoittaa alaikäiselle lapsenlapselle rahaa käteisenä tai hänelle avatulle tilille.

Yksi vaihtoehto on rahastosijoittaminen.

– Rahastosijoittaminen tarkoittaa sijoitusmuotoa, jossa pienellekin summalle pystyy hankkimaan järkevän hajautuksen. Ammattimainen salkunhoitaja huolehtii rahaston varojen sijoittamisesta eri kohteisiin.

Lapselle voidaan tehdä myös jatkuva rahastosäästösopimus, jossa tietty summa lapsen varoja siirtyy rahastoon kuukausittain.

Pörssisäätiön Sari Lounasmeren mukaan rahoille voisi olla järkevää miettiä sijoituskohde. Summien ei tarvitse olla suuria.

– On mukavaa, että rahasto-osuuksia voi hankkia vaikka 15 eurolla ja osakkeita voi hankkia hyvin pienilläkin summilla. Kulut suhteessa sijoituksiin ovat tällöin pieniä.

Mahdollisuus osakesäästötiliin tuli vuonna 2020. Tilin sisällä osakkeita voi ostaa ja myydä ilman veroseuraamuksia. Jos huoltajat ovat avanneet lapselle osakesäästötilin, rahaa voi siirtää suoraan sinne.

– Lähes kymmenen prosenttia osakesäästötileistä on avattu alaikäisille, Sari Lounasmeri kertoo.

Osakesäästötilit kiinnostava nuoria muutenkin. Lähes 40 prosenttia osakesäästötileistä on avattu alle 30-vuotiaille.

Mikäli lapsella on arvo-osuustili, isovanhemmat voivat lahjoittaa sinne osakkeita omasta salkustaan. Myös omistamiaan rahasto-osuuksia isovanhempi voi lahjoittaa lapsenlapsilleen.

– Pörssiosakkeissa on sekin viehätys, että niistä voi syntyä syvällisiä keskusteluja siitä, mikä yritys on kyseessä ja mitä se tekee. Vastaan tulee nuorellekin tuttuja brändejä ja toimijoita.

Rahat lapsen tilillä kuuluvat hänelle

Huoltajat toimivat alaikäisen edunvalvojina ja hoitavat hänen taloudellisia asioitaan.

Alaikäisen tilille talletetut rahat ovat hänen varojaan.

– Lähtökohtaisesti vanhemmat vastaavat alaikäisen lapsensa elatuksesta ja kuluista, jotka aiheutuvat henkilökohtaisista tarpeista, kuten asumisesta, vaatetuksesta, ruuasta, hygieniasta, koulutuksesta, tavanomaisista harrastusmenoista ja terveydenhuollosta, sanoo ylitarkastaja Mikaela Björklund Digi- ja viestintätietovirastosta.

Alaikäisen lapsen säästössä olevia varoja voi harkinnan mukaan käyttää kohtuullisiin hankintoihin, kuten tietokoneeseen tai mopoon tai isoihin harrastusmenoihin, jotka eivät kuulu elatuksen piiriin.

– Jos isovanhemmat haluavat lahjoittaa varoja käytettäväksi päivittäisiin elinkustannuksiin, on hyvä harkita, tulisiko lahjoitus tehdä suoraan vanhemmille, Björklund toteaa.

Vanhempi vastaa lapsensa elatuksesta omilla varoillaan. Jos vanhemman elatuskyky on alentunut, alaikäisen tilille säästettyjä rahoja voidaan käyttää lapsen elatukseen. Vanhempiensa tai muiden perheenjäsentensä elatukseen alaikäisellä ei ole velvoitetta osallistua.

15 vuotta täyttänyt henkilö saa määrätä omalla työllään, esimerkiksi kesätöillä, ansaitsemastaan omaisuudesta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut