Oma raha: Avopari, joko teillä on testamentti? – avoleski voi herkästi joutua lähtemään kodistaan

Kumppanin kuoltua yhdellä i:llä on yllättävän iso merkitys.

Jos avopuolison hyväksi on tehty edes hallintaoikeustestamentti, hänen asumisensa yhteisessä kodissa kumppanin kuoleman jälkeen on turvatumpaa. Anton Soinne

Riina Sydänmaanlakka

Varatuomari, varainhoidon lakimies Piia Jeremejeffin mieleen on painunut mies, joka tuli hänen luokseen kahden kassin kanssa. Toisessa oli vaatteita, toisessa muita henkilökohtaisia tavaroita.

Mies oli elänyt yli 20 vuotta avoliitossa. Avovaimo, jonka nimissä yhteisenä pidetty loppuelämän koti oli, kuoli yllättäen. Avovaimon lapset edellisestä liitosta perivät kodin ja käskivät miehen pakata tavaransa.

Testamenttia avovaimo ei ollut tehnyt, joten miehellä ei ollut lasten määräykseen mitään sanomista. Avopuolisolla kun ei ole lainmukaista hallintaoikeutta yhdessä asuttuun kotiin. Avioleskelle sen sijaan kuuluu vähimmäissuojana oikeus pitää hallinnassaan yhteinen koti, vaikka se olisi vain kuolleen aviopuolison nimissä.

Pariskunta ei ollut tullut ajatelleeksi tätä.

Piia Jeremejeff toteaa, ettei testamentin tärkeyttä ole ajatellut moni muukaan. Hän toimii myös Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntijana.

Erityisen huolissaan Jeremejeff on nuorista avoliitossa elävistä pareista, joilla on yhteistä omaisuutta ja yhteinen iso velka.

Avopuolison asema on tärkeä turvata. Testamentin lisäksi lainaturvat ja henkivakuutukset ovat tässä oleellisia.

Piia Jeremejeff

– Avopuolison asema on tärkeä turvata. Testamentin lisäksi lainaturvat ja henkivakuutukset ovat tässä oleellisia, Jeremejeff sanoo.

Jeremejeff muistuttaa, että avoliitossa varat ja velat jaetaan omistussuhteiden mukaan, eikä avopuolisolla ole esimerkiksi avio-oikeutta puolisonsa omaisuuteen, kuten aviopuolisoilla ilman avioehtosopimusta on.

Jos vainajalla on lapsi tai lapsia, he perivät vainajan omaisuuden kokonaan – myös hänen osuutensa avoparin yhdessä omistamasta asunnosta.

Jos vainajalla on alaikäinen lapsi edellisestä liitosta, voidaan ilman testamenttia päätyä tilanteeseen, jossa avopuoliso tekee kotiaan koskevat päätökset yhdessä vainajan entisen puolison ja holhoustoimiviranomaisen kanssa.

– Jos avopuolison hyväksi olisi tehty edes hallintaoikeustestamentti, hänen asumisensa yhteisessä kodissa olisi turvatumpaa.

Vaikka avopuolison hyväksi olisi tehty testamentti, vainajan lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia omaisuudesta omaa lakiosaansa. Lakiosa on puolet perintöosasta, joka lapselle tulisi ilman avopuolison hyväksi tehtyä testamenttia.

– Jos lapset vaativat lakiosaansa eikä vainajalla ei ole muuta omaisuutta kuin osuutensa yhteisestä kodista, voi tämä tulla haasteeksi elossa olevalle avopuolisolle testamentista huolimatta, Jeremejeff sanoo.

Jos vainajalla ei ole lapsia, hänen osuutensa avoparin yhteisestä omaisuudesta, kuten asunnosta, perivät muut sukulaiset. Etusijalla perintökaaressa ovat vainajan vanhemmat. Jos vanhempia ei ole, seuraavana listalla ovat vainajan sisarukset, heidän lapsensa, isovanhemmat ja sen jälkeen vainajan vanhempien sisarukset.

Jos avopuoliso haluaa asua kodissaan eikä testamenttia asunnon hallintaoikeudesta tai omistamisesta ole, hänen on tultava toimeen kuolleen avopuolison vanhempien tai muiden sukulaisten kanssa. Jeremejeff on nähnyt lukuisia tapauksia, joissa näin ei ole ollut, ja asunto on pitänyt myydä.

Lain mukaan avoleskellä saattaa kuitenkin olla oikeus vainajan perinnöstä annettuun avustukseen. Piia Jeremejeffin mukaan harkinnanvaraisen avustuksen tarkoituksena on turvata avolesken tulevaisuutta ja toimeentuloa, jos hän on ollut taloudellisesti riippuvainen avopuolisonsa toimeentulosta.

– Hyvitystä käytetään kuitenkin hyvin harvoin.

Avopari on eri asemassa kuin aviopari myös perintöverotuksessa. Perintöveroluokan ja -prosentin ratkaisee se, onko avoparilla yhteisiä lapsia tai ovatko he olleet aiemmin naimisissa.

Jos yhteisiä lapsia ei ole, avopuolisolle testamentatusta omaisuudesta verotetaan toisen, huomattavasti kovemman perintöveroluokan mukaan.

Perintövero on progressiivinen vero.

Piia Jeremejeffin mukaan toisessa perintöveroluokassa esimerkiksi 250 000 euron asunnosta maksetaan perintöveroa 65 000 euroa. Avioleski sen sijaan maksaisi samasta asunnosta veroa ensimmäisen veroluokan mukaan eli 16 500 euroa. Tähän vaikuttaa veroluokan lisäksi 90 000 euron puolisovähennys.

Avopuoliso ei myöskään voi saada leskeneläkettä.

– Olen monille sanonut, että yhdellä i:llä on tässä iso merkitys, Piia Jeremejeff toteaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut