Sähköinen budjetointityökalu voi auttaa hillitsemään ja hallitsemaan omaa rahankäyttöä, kun siihen merkitsee jokaisen pienenkin menon.
Jos sinulla on ongelmia omien rahareikien hallinnassa tai haluaisit oppia säästämään, voit ottaa avuksi nykyteknologian.
Budjetointiin ja oman talouden hallintaan on saatavilla monia sovelluksia ja muita sähköisiä työkaluja. Mutta onko niistä oikeasti hyötyä?
– On, sanoo Talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista.
– Tietysti saman asian voi tehdä kynällä ja ruutupaperilla tai Excelillä. Mutta sovelluksiin on rakennettu erilaisia elementtejä, grafiikkaa, ehdotuksia ja tavoitteita, joita on ehkä hankala itse toteuttaa. Hyöty syntyy tästä monipuolisuudesta, Raijas sanoo.
Sovellukset sopivat Anu Raijaksen mielestä kenelle vain. Tärkeää on, että henkilöllä on motivaatiota ja tavoite, miksi hän haluaa hallita talouttaan.
– Keskeinen tavoite taloudenhallinnassa on tietysti nähdä, mihin käytettävissä olevat tulot riittävät.
Kun sovelluksella seuraa pidemmän aikavälin kehitystä, oma kulutus tulee näkyväksi.
Anu Raijas
Raijas näkee, että sovellukset sopivat kaikille tulotasoille. Käyttäjällä voi esimerkiksi olla elämiseen riittävät tulot, eikä varsinaisia rahavaikeuksia, mutta nykyistä enemmän haluja säästää.
Tässä kohdin teknologia voi tulla avuksi. Sen avulla näkee, mihin rahaa oikeasti kuluu. Sen jälkeen voi miettiä, mitä menoeriä olisi mahdollisuus pienentää.
– Kun sovelluksella seuraa pidemmän aikavälin kehitystä, oma kulutus tulee näkyväksi. Sitä voi sitten kriittisesti tarkastella.
Myös vaikkapa pienyrittäjät voisivat hyötyä budjetointityökalusta.
– Tulot saattavat olla epäsäännölliset, ja sovelluksen avulla pystyisi ennakoimaan tätä tilannetta.
Sähköisten budjetointityökalujen hyviä puolia ovat Anu Raijaksen mielestä muun muassa niiden helppokäyttöisyys, selkeys ja visuaalisuus.
Toisaalta sovelluksissa menot ja tulot kirjataan usein käsin, mikä voi tuntua työläältä.
– Kirjaaminen voi unohtua tai tulla jokin muu virhe.
Pankit voisivat tarjota asiakkailleen yhä enemmän erilaisia taloudenhallinnan sovelluksia.
– Omat tilitiedot olisivat sitten suoraan hyödynnettävissä, Raijas sanoo.
Pankeilla on jo käytössä omia sovelluksiaan. Lisäksi osan muista budjetointisovelluksista pystyy yhdistämään eri pankkien kanssa, jolloin tilitietojen, tulojen ja menojen kokoaminen yhteen paikkaan helpottuu.
Suuri osa sovelluksista on englanninkielisiä, kuten Monefy tai Spendee tai osin suomeksi toimivia, kuten Wallet.
Takuusäätiön kehittämä budjetointityökalu, suomalainen Penno, toimii verkkoselaimella. Se on maksuton.
Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen kertoo, että pankkien omia sähköisiä palveluita lukuun ottamatta suomalaisia työkaluja ei ole.
– Olemme odottaneet oikeastaan keväästä 2016 asti, kun Penno lanseerattiin, että muitakin toimijoita syntyisi.
Pennon perusajatus on säilynyt samana alusta asti: kaikille ilmainen työkalu seurata omaa talouttaan. Penno kehitettiin, kun asiakkaat viestivät tarpeesta saada apua tilanteeseen, jossa tulot ovat pienet eivätkä rahat tahdo riittää seuraavaan tiliin asti.
– Toinen tarve syntyi siitä, kun ihmisille tuli jokin elämänmuutos ja piti selvittää, miten rahat riittävät uudessa tilanteessa, Minna Markkanen kertoo.
Penno on sähköinen muistikirja ja budjetointityökalu, johon pitää syöttää tulot ja menot itse. Markkasen mukaan vaivannäkö ei ole kuitenkaan hälventänyt kiinnostusta sitä kohtaan.
– Pennolla on yli 40 000 käyttäjää ja uusia tulee koko ajan.
Markkanen kertoo, että työkalua käyttävät myös esimerkiksi sosiaalityön ammattilaiset asiakkaidensa kanssa.
Velkoja Pennon avulla ei makseta, mutta arjen talouden seurantaan se sopii myös velkakierteeseen joutuneella.
– Jos on hakemassa esimerkiksi järjestelylainaa Takuusäätiöltä, arjen rahankäytön seuranta on kaiken a ja o, Markkanen sanoo.
Minna Markkanen toteaa, että elämme luottoyhteiskunnassa. Velkaantuminen ja maksuhäiriöt lisääntyvät.
– Korona-aikana monet etätyötä tekevät ovat pystyneet säästämään. Toisaalta epätasa-arvoisuus on lisääntynyt, kun osalla ihmisistä on lomautuksia ja työttömyyttä. On paljon ihmisiä, joilla tilanne on kärjistynyt.
Markkanen huomauttaa, että esimerkiksi verkko-ostaminen on korona-aikana lisääntynyt, mutta niin ovat myös verkko-ostoksiin liittyvät maksuhäiriöt.
Takuusäätiössä rahankäyttö halutaan tehdä näkyväksi.
– Jos on vaikeuksia, on inhimillistä laittaa pää pensaaseen. Emme halua piilottaa sitä, mihin rahaa käytetään. Taloudellinen hyvinvointi lähtee arjen pienistä ratkaisuista.