Matka: Funkkishelmi halutaan mukaan Alvar Aalto -huumaan – suomalaisten nihkeys ihmetyttää ulkomaalaisia kävijöitä

Paimion parantolassa hoidettiin vuosikymmeniä tuberkuloosipotilaita. Nyt siitä leivotaan kansainvälistä matkailukohdetta.

Henna Helanderin mukaan Paimioon parantolaan voisi pian päästä myös majoittumaan. Potilashuoneita parantolassa on ainakin 150 ja asuntoja alueen rakennuksissa yli 20. Tomi Kangasniemi

Tomi Kangasniemi

Alvar Aallon merkkiteosta Paimion parantolaa ehostetaan parhaillaan kesän kävijävirtoja varten. Kesäkuun lopulta alkaen parantola on avoinna vierailijoille kuutena päivänä viikossa.

– Tämä kesä on suomalaisten kesä. Meillä on suunnitelmissa tarjota arkkitehtuurikävelyitä ja tutustumista taloon sekä sen ympäristöön. Yhteistyössä paikallisten kanssa avataan myös luontopolku ja suunnistusmahdollisuus, Paimion parantola -säätiön toimitusjohtaja Henna Helander kertoo.

Parantolaan tulee myös näyttely sekä kahvila terasseineen. Ensi vuodelle suunnitteilla on vielä tämänvuotista laajempaa kansainvälistä näyttelytoimintaa, sillä se tiedetään, että Aalto on ulkomailla kova nimi.

– Täällä on käynyt vuosittain 3 000–4 000 vierailijaa, ja heistä vajaa puolet on ulkomaalaisia. Japanilaiset turistit ovat kävelleet moottoritien varresta viisi kilometriä tänne tietämättä, pääsevätkö he edes rakennukseen sisälle, Helander naurahtaa.

Muuratsalon koetalo toimi Aallon perheen kesähuvilana vuoteen 1994 asti. Sarita Piipponen

Parantola nousi kolme vuotta sitten kansainväliseksi uutisaiheeksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri oli lopettanut toimintansa rakennuksissa ja pani rakennukset ja sitä ympäröivät metsät myyntiin.

Japanilaiset turistit ovat kävelleet moottoritien varresta viisi kilometriä tänne.

Henna Helander

Tilanne ratkesi valtion tultua hätiin. Paimion parantola -säätiö perustettiin valtion antamalla pesämunalla, ja sairaanhoitopiiri luovutti rakennukset ja irtaimiston säätiölle. Jo kaupatut metsätkin saatiin aktiivisen kansalaisliikkeen ansiosta Parantolan Metsät ry:n omistukseen.

Parantolan kunnostaminen kytkeytyy mielenkiintoisella tavalla nykyhetkeen ja koronapandemiaan. Tuberkuloosipandemiaan kuoli 1930-luvulla Suomessa vuosittain jopa 10 000 ihmistä. Parantolan päärakennus valmistui vuonna 1933, ja siitä tuli yli 50 vuodeksi tuberkuloosipotilaiden kuntoutuspaikka.

Finlandia-talon piti olla osa Töölönlahden kulttuurirakennusten ketjua, mutta muut Aallon suunnittelemat rakennukset eivät toteutuneet. Marko Kauko

Päärakennus, jota luonnehditaan Aallon ensimmäiseksi omaksi orgaaniseksi ja humaaniksi funkkistyöksi, on Helanderin mukaan kokonaistaideteos. Aallon inhimillinen lähestymistapa näkyy niin värivalinnoissa kuin teknisissä yksityiskohdissakin.

Kaikki on mietitty tarkkaan. Portaat ovat lämpimän keltaiset ja portaikkojen nurkat pyöristetty siivousta helpottamaan. Markiisit luovat rauhoittavaa oranssia kajoa ruokasaliin. Kalusteet ovat vaaleaa koivua.

Monet parantolaa varten suunnitelluista huonekaluista ovat yhä käytössä ja vaikuttavat aivan moderneilta. Rakennuksesta löytyy myös Pohjoismaiden ensimmäinen maisemahissi.

– Tuntuu, että nykyaikaisissa sairaalarakennuksissa keskitytään ihmisen fyysiseen pelastamiseen. Tämä on kokonaisvaltaisempi. Suunnittelussa on ajateltu sekä henkistä että fyysistä toipumista, Helander miettii.

Säynätsalon kunnantalo on Alvar Aallon arvostetuimpia töitä. Rakennus on nykyisin kokous- ja majoituskäytössä. Marko Kauko

Paimion parantola tuli Helanderille tutuksi jo 1990-luvun alkupuolella, kun hän vieraili rakennuksessa arkkitehtiopiskelijana. Rakennuksessa toimii Mannerheimin lastensuojeluliiton kuntoutusyksikkö, ja Helander on viettänyt sittemmin rakennuksessa aikaa myös kehitysvammaisen tyttönsä kanssa.

Nyt hän katselee rakennusta taas eri näkökulmasta, työpaikkana.

– Täällä tulee levollinen olo, ja rakennus antaa toivoa. Useimmiten tämä kylpee valossa isojen ikkunoiden ja niiden suuntauksen takia, mutta se on hirveän hieno silloinkin, kun sataa vettä, hän kuvailee.

Matkailupotentiaalia paikassa on Helanderin mukaan myös vaikka millä mitalla. Jo täksi syksyksi hän hahmottelee Aalto-dokumentin esittämistä ulkona. Sen voisi heijastaa parantolan seinään.

– Näin on tehty ennenkin, sillä elokuvat olivat yksi Alvar Aallon intohimon kohteista.

Henna Helanderin mukaan Paimioon parantolan potilashuoneita voisi tulevaisuudessa hyödyntää myös etätyöpisteinä. Tomi Kangasniemi

Unesco-tavoite

Aallon kohteita esitetään maailman­perintölistalle

Suomi esittää Alvar Aallon arkkitehtuuria liitettäväksi maailmanperintökohteiden aieluetteloon. Aieluettelo on kansallinen luettelo kohteista, joita lähitulevaisuudessa esitetään Unescon kansainväliselle maailmanperintölistalle.

Esityksessä on mukana 13 kohdetta. Kohteiden lukumäärää voidaan vielä tarkistaa valmistelun edetessä.

Nyt mukana ovat Helsingistä Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päärakennus ja Kulttuuritalo.

Jyväskylästä kohteisiin kuuluvat yliopiston kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo.

Muut kohteet listalla ovat Paimion parantola, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Sunilan selluloosatehtaan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa ja Vuoksenniskan Kolmen Ristin kirkko Imatralla.

Säynätsalossa odotetaan lisää kotimaan matkailijoita

Säynätsalon kunnantalolla on luvassa koronastakin riippumatta erilainen kesä. Alvar Aalto -museo Jyväskylässä sulki ovensa remontin ajaksi. Kunnantalo onkin nyt seuraavat kolme vuotta alueen Aalto-kohteiden infopiste.

– Oma tavoitteeni on, että kun museo hoitaa ryhmäopastuksia, meillä on enemmän aikaa yksityisopastuksiin, kunnantalossa matkailupalveluja tarjoavan Tavalo Biancon toimitusjohtaja Harri Taskinen toteaa.

Kunnantalo on Suomen tunnetuimpia Aalto-kohteita. Se on myös yksi niistä harvoista Aallon suunnittelemista paikoista, joissa voi yöpyä.

Pandemia pudotti kunnantalon kävijämäärän viime vuonna kolmannekseen. Se ei tullut Taskiselle yllätyksenä, sillä keskimäärin kävijöistä puolet tulee ulkomailta.

Onneksi Aalto kiinnostaa nykyisin entistä enemmän myös kotimaan matkailijoita.

– Viime heinäkuussa näkyi jo sellaisia kävijöitä, jotka eivät muuten olisi tulleet.

Siihen Taskinen on saanut tottua, että Suomessa Aallon arvostuksen nostamisessa riittää työtä. Ulkomaalaiskävijät ihmettelevätkin, miksi Aalto ei tunnu suomalaisia kiinnostavan.

– Usein suomalaiset tulevat vielä haastaen, että mikä tässä Aallossa nyt on niin ihmeellistä, kun sen huonekaluja on kotonakin. Suomessa Aaltoa ei pidetä samalla tavalla jalustalla kuin arkkitehtipiireissä ulkomailla.

Nyt Aalto on kuitenkin nosteessa myös kotimaassa. Virpi Suutarin dokumenttielokuva Aalto on kerännyt runsaasti kehuja ja saanut hienosti katsojia.

Säynätsalossakin mietitään keinoja matkailijoiden houkuttelemiseksi alueelle, ja matkailutrendejä seurataan tiiviisti.

– Olemme halunneet nostaa myös sateenkaarimatkailua. Nais- ja miesparit ovat kansainvälisesti merkittävä matkustajaryhmä. Meille he voivat tulla turvallisesti, ja haluamme muutenkin kannustaa suvaitsevaisuuteen.

Aalto-arkkitehtuurin lisäksi Taskinen haluaa hyödyntää palvelutarjonnassa alueen luontomahdollisuuksia. Useimmiten matkailijat eivät ihmeellisyyksiä etsikään.

– Kyselemme usein ulkomaalaisilta kävijöiltä, mitä he kaipaavat. Heille tuntuu riittävän usein se, että täällä ei tapahdu mitään, Taskinen naurahtaa.

Kommentoi

Mainos: OVV Asuntopalvelut

Asuntokauppaa kotisohvalta käsin

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut