Matkailu: Kotimaan pyhiinvaellusreitit ovat täynnä historiaa ja kulttuuria – kävele kirkosta kirkkoon, saatatkin olla tutkimusmatkalla itseesi

Pyhiinvaellus tarjoaa myös liikuntaa ja irtioton arjesta.

Pyhiinvaellukselle voi osallistua sillä kulkupelillä, joka itselle sopii. Polkupyörä on hyvä vaihtoehto. Tässä ollaan Pyhän Katariinan kirkonmäellä. Elina Helkala

Mervi Pasanen

Pyhiinvaellukset ovat perinteisesti matkoja uskonnon kannalta tärkeisiin ja pyhiin paikkoihin. Kaikilla uskonnoilla on omat paikkansa – kuten Israel, Mekka, Rooma tai kristinuskon Santiago de Compostela Espanjassa.

Pyhiinvaellukselle on useita uskonnollisia syitä, kuten kiitollisuudenosoitus tai lupauksen lunastaminen. Ideana on nähdä vaivaa, ja sen vuoksi matka tehdään usein kävellen.

Santiago de Compostelaan on pitkä matka, ja maailmanlaajuinen pandemia vaikeuttaa matkailua, myös tietä pitkin tapahtuvaa. Sen vuoksi yhä useampi tekee pyhiinvaelluksen kotimaassa.

Annastiina Papinaho organisoi Suomen ensimmäistä pyhiinvaelluskeskusta Turkuun. Marika Ijäs

Nykyajan ihmiselle pyhiinvaellus voi olla keino tutustua itseensä ja ottaa pieni tauko arjesta.

– Ihmiset lähtevät matkaan eri syistä. Liikunta, kaipuu luontoon, hyvinvointi ja kulttuurihistoria ovat mahdollisia syitä. Matkan aikana voi tapahtua jotain ja voi saada oivalluksia elämästä, sanoo Turun kaupungin ja evankelisluterilaisen kirkon pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Annastiina Papinaho.

Kun kuljetaan samoja teitä kuin ihmiset ennen, moni tuntee olevansa osa sukupolvien ketjua.

Annastiina Papinaho

Hän johtaa hanketta, jonka tavoitteena on avata Turkuun Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus.

– Jo nyt meillä on passi ja kartta kahdelle Aurajokilaaksossa kulkevalle reitille, jotka löytyvät myös verkossa toimivan reittipalvelu Citynomadin sivulta.

Helenan polun varrella oleva Maarian pappila on sijainnut keskiajalta asti samalla paikalla. Sen vanhin osa on tien vieressä olevan rakennuksen alla oleva keskiaikainen muurattu kellari. Elina Helkala

Turussa innostuttiin omista reiteistä Pyhän Olavin merireitin valmistuttua 2019. Hankkeessa on kirkon lisäksi mukana muun muassa Turun kaupunki.

Turusta Kokemäelle kulkevan Pyhän Henrikin tien kaksivuotisessa hankkeessa kartoitetaan alueen palveluntarjoajia ja esimerkiksi mahdollisuuksia majoittua pitkien vaellusten varrella.

Hankkeissa selvitetään myös itse reittejä eli polkuja ja vanhoja teitä luonnon helmassa.

– Kun kuljetaan samoja teitä kuin ihmiset ennen, moni tuntee olevansa osa sukupolvien ketjua. He saavuttavat siten oman paikkansa ketjussa, Papinaho kuvailee.

Virnamäki osuu Pietarin polun varrelle. Alueelta löytyy muun muassa muinainen hautaröykkiö. Elina Helkala

Pyhiinvaelluksen sanotaan olevan matka, jonka pituus ei ole olennaista. Se kun tehdään usein sisäänpäin. Henkisyys syntyy kävelystä – useimmat tekevät matkansa yksin.

Historiallisesti matkan on voinut tehdä apostolinkyydin lisäksi myös hevoskyydillä. Sitä vastaisi ehkä nykyajassa matkan taittaminen polkupyörällä.

– Mutta sen voi tehdä juuri sillä tavalla kuin se itselle sopii. Vaikka autolla, Papinaho kannustaa.

Historianelävöittäjä Mikke Reinikainen keskiaikaisessa asussa. Pyhiinvaeltajan tunnisti keskiajalla jo vaatetuksesta. Leveälierinen hattu, viitta ja matkasauva kuuluivat pitkän matkan varusteisiin. Riku Pasanen

Lyhyelle vaellukselle tarvitaan vain hyvät jalkineet, mukavat vaatteet ja reppu, jossa juomapullo kulkee mukana. Vaellussauva auttaa etenkin metsäreiteillä ja rytmittää mukavasti kävelyä myös sileällä tiellä. Sauvaan voi ripustaa rukousnauhan, jos vaikka matkan varrella tulee jotain syvällistä mieleen.

Hengellistä vakaumusta ei tarvita, vaikka uskonnollisuus on historiallisesti ollut vaellusten syy.

Nykyajan maallistunut vaeltaja voi iloita siitä, että pyhiinvaellusreitit ovat myös kulttuurireittejä. Niiden varrelle osuu useita historiallisia kohteita.

Pelkästään vanhojen kirkkojen maalaukset, kuten vaikkapa Pyhän Laurin kirkossa Lohjalla tai Pyhän Ristin kirkossa Hattulassa, ovat huikeita taide-elämyksiä. Valitse itsellesi sopivan matkan päähän lähtöpiste ja kävele loppumatka kirkkoon.

Päivä tai pari Aurajoen tuntumassa

Viime kesän aikana Turun suunnalla Aurajokilaakson alueella testattiin ja avattiin historiallisia kulkureittejä, jotka toimivat hyvin vajaan päivän tai vaikka parin päivän vaellusretkinä.

Niiden varrella on kulkijan matkaa tauottavia pysähdyspaikkoja. Joukkoon mahtuu niin rautakautisia kalmistoja kuin kirkkojakin.

Alue on myös varsin kaunista seutua luonnonystävän tarkkailtavaksi.

Alueen vaellusreitit noudattelevat pitkälti samoja teitä ja polkuja, joita jo keskiajan pyhiinvaeltajat käyttivät matkallaan kirkosta toiseen.

Aurajoen pyhiinvaellusreiteistä Helenan poluksi nimetty reitti on noin kahdeksan kilometriä pitkä. Se alkaa Turun tuomiokirkolta ja tuo kulkijan samaan paikkaan takaisin.

Reitin varrelle osuvat esimerkiksi Pyhän Katariinan kirkko ja Maarian kirkko. Historiallisista kohteista voidaan mainita Kairisten kylä, jossa asusti 1300-luvulla piispa Hemminki.

Halistenkoskella puolestaan on toiminut vesimylly 1300-luvulta lähtien ja 1500-luvulla sarkatehdas. Kylän paikalla on ollut asutusta jo rautakaudelta lähtien.

Pyhiinvaellukselle lähdettiin kevyin varustein. Laukkuun mahtui kuppi, lautanen ja pieni eväs. Yösija ja ruoka löydettiin aina matkan varrelta. Piia Lempiäinen Hattulan kirkossa, Riku Pasanen

Samalla suunnalla kulkeva, noin 35 kilometrin mittainen Pietarin polku johdattaa kulkijan Aurajokilaaksoa pitkin Lietoon.

Kääntöpaikkana on Liedon kirkko, josta voi halutessaan ajella takaisin Turkuun bussilla tai jatkaa kävellen koko reitin Maarian kirkon ja Koroistenniemen kautta Turkuun.

Liedossa on myös majoituspalveluja, eli Pietarin reitistä saa tehtyä kahden päivän vaelluksen.

Useamman päivän vaelluksen voi kulkea Pyhän Henrikin jalanjäljissä Turusta Köyliönjärven kautta Kokemäelle. Matkaa tulee noin 140 kilometriä.

Maalaismaisemissa kulkeva muinaistie seuraa Pyhän Henrikin hautapaikalta surmapaikalle Köyliönjärvelle. Todellisuudessa Henrikin luut eivät nykyisin ole Nousiaisissa vaan Turun tuomiokirkossa.

Henrikin vaellukselle järjestetään kesäisin myös yhteisretkiä niille, jotka haluavat kulkea joukossa.

Pohjolan pyhiinvaellusreittiä eli Pyhän Olavin mannerreittiä pitkin voi kulkea haluamansa matkan tai vaikka kävellä halki Suomen, jos aikaa ja voimia on. Reitti kulkee Savonlinnasta Turkuun.

Turusta voi jatkaa myös Pyhän Olavin merireitille. Saaristoreitti vie Ahvenanmaan halki Ruotsin puolelle ja sieltä edelleen aina Norjaan Trondheimiin.

Pyhän Olavin hauta Nidarosissa eli Trondheimissa oli jo keskiajalla suomalaisten suosituin ulkomainen pyhiinvaelluskohde.

Jos suuntana on Santiago de Compostela, matkan voi aloittaa Suomesta kulkemalla Jaakontietä esimerkiksi Hämeenlinnasta Turkuun seuraamalla Hämeen Härkätietä.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut