Juomat: Jos juot nelisen kuppia kahvia päivässä, olet keskivertokahvittelija – "Kohtuullisesti käytettynä kofeiini on viaton piriste"

Kofeiini ei ole pelkästään hyvä tai huono asia, sanoo johtava ravitsemusterapeutti Soili Alanne. Hän ennustaa kahvinjuonnin vähenevän tulevaisuudessa.

Kofeiinin piristävä vaikutus alkaa tuntua noin puolen tunnin kuluttua sen nauttimisesta. AOP/Ismo Pekkarinen

Katariina Hakaniemi

Sisätautien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki, 77, nauttii päivän ensimmäisen kahvimukillisensa yleensä aamupäivällä vaimonsa seurassa.

Toisen mukillisen vuoro on myöhemmin päivällä.

– Minulle kahvittelu on sosiaalinen tapahtuma. En koskaan keitä kahvia vain itselleni, Mustajoki sanoo.

Jos hän jonakin päivänä jää ilman kahvia, se ei haittaa. Vieroitusoireita ei ilmene, sillä Mustajoki ei ole kofeiiniriippuvainen.

Mutkattomasti mustaan nautintoaineeseen suhtautuva Mustajoki ei myöskään ole mikään kahvihifistelijä.

– Vaimo erottaa aromit, minulle riittää, että se on kahvia.

Suomalaiset nauttivat keskimäärin nelisen kuppia kahvia päivässä, kertoo FinRavinto -tutkimus.

Kofeiini yhdistetään yleisesti juuri kahviin, mutta sitä on myös monissa muissa elintarvikkeissa.

Kofeiinia on suklaassa, energiajuomissa, purukumeissa, patukoissa, kurkkupastilleissa ja teessä. Lisäksi sitä on joissakin särky- ja kuumelääkkeissä sekä hiustenkasvun kiihottamista lupaavissa sampoissa.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi vuonna 2015 tieteellisen lausunnon kofeiinin turvallisuudesta. Sen mukaan kohtuullinen kofeiinin saanti – korkeintaan 400 milligramma päivässä ja 200 milligramman kerta-annos – sopii osaksi tasapainoista ruokavaliota ja terveellisiä elintapoja.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että aikuinen ihminen voi huoletta nauttia esimerkiksi kolmesta viiteen kupillista kahvia päivän mittaan.

Juuri sen verran suomalaiset kahvinjuojat FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan keskimäärin kahvittelevatkin: miehet 4,4 kuppia ja naiset 3,8 kuppia.

Energiajuomissa on usein paljon kofeiinia. AOP/Compic/Ilmari Herranen

Pertti Mustajoki muistuttaa, että on yksilöllistä, miten ihminen reagoi kofeiinin keskushermostoa stimuloivaan vaikutukseen.

Joillakin ihmisillä kofeiini vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua. Se voi aiheuttaa lyhytaikaisesti myös levottomuutta ja hermostuneisuutta.

Kofeiinipitoiset energiajuomat saattavat pitää nuorison hereillä yötä myöten ja hankaloittaa heräämistä aamulla.

– Energiajuomissa on myös paljon sokerienergiaa, mikä on huono asia, Mustajoki sanoo.

Jos huomaa olevansa herkkä kofeiinin vaikutuksille, nautittujen kahvikuppien ja energiajuomien määrästä kannattaa pitää lukua.

– Jotkut kokevat, että kahvi vaikuttaa yöuneen. Jos siltä tuntuu, se kannattaa ottaa huomioon, Mustajoki huomauttaa.

Hän itse voi juoda kahvia vielä illalla.

– Sanon aina kyllä kiitos, kun kahvia tarjotaan myöhäisen illallisen jälkeen. Ei se vaikuta minun unensaantiini, mutta tiedän, että monilla vaikuttaa.

Mustajoki ampuu alas puheet siitä, että kofeiinia voisi verrata huumeeseen.

– Tutkimukset osoittavat, että se on normaalikäytössä turvallinen ja viaton piriste. Se vaikuttaa suotuisasti mieleen ja hyvinvointiin.

Kofeiinin on todettu parantavan esimerkiksi urheilusuorituksia. EFSA:n mukaan kofeiinin saanti on yhteydessä parempaan suorituskestävyyteen ja kestävyyskapasiteettiin. Ponnistelu rasittaa kofeiinin ansiosta ihmistä vähemmän.

Mustajoki ymmärtää hyvin, miksi juuri kofeiinia lisätään moniin elintarvikkeisiin.

– Jos nauttii lasin viiniä silloin tällöin, sillä voi olla joitakin myönteisiä vaikutuksia. Mutta jos alkoholia nauttii säännöllisesti, siitä alkaa tulla haittoja. Ei sitä voisi lisätä elintarvikkeisiin, mutta kofeiinia voi.

Teenjuojatkin nauttivat kofeiinin piristävästä vaikutuksesta. AOP/Ismo Pekkarinen

Entä mitä tapahtuisi, jos kofeiinin käyttö äkkiä kiellettäisiin ja sen saatavuus vaikeutuisi?

Mustajoki ei usko, että maailma järkkyisi. Ihmiset, jotka olisivat nauttineet runsaasti kofeiinia päivässä, saisivat tietenkin vieroitusoireita.

– Elimistö nikottelisi muutaman päivän sen jälkeen, kun kofeiini oli poistunut elimistöstä eikä uutta olisi tullut tilalle. Sitten se olisi siinä, Mustajoki sanoo.

Vieroitusoireet eivät olisi järin vaarallisia: päänsärkyä, väsymystä, ärtyneisyyttä ja epämääräistä huonoa oloa. Toki monet vuorotyöläiset, jotka ovat tottuneet pitämään itsensä hereillä kofeiinin turvin, haukottelisivat muita enemmän.

Mustajärven mukaan suurin ongelma syntyisi siitä, mitä keksittäisiin kofeiinin tilalle. Hän uskoo ihmisten kaipaavan kahvihetkien sosiaalista antia, aivan kuten hän itsekin.

Hätä on kuitenkin aina keksinyt keinot.

– Sota-aikana ei ollut kahvia mutta oli kofeiinitonta kahvin korviketta. Jotain vastaavaa varmaan nytkin keksittäisiin.

Ja on jo keksittykin: kofeiinitonta kahvia on olemassa.

Energiajuomavalistus on mennyt perille

Kofeiinin kulutus saattaa tulevaisuudessa vähentyä, arvelee Seinäjoen keskussairaalassa työskentelevä johtava ravitsemusterapeutti, filosofian tohtori Soili Alanne.

– 1990-luvulla syntyneiden kulttuuriin ei enää tunnu kuuluvan kahvittelu samalla tavalla kuin omalle ikäpolvelleni eli heidän vanhemmilleen, Alanne perustelee.

Hän on niin ikään huomannut, että kofeiinipitoisiin energiajuomiin liittyvä valistus on mennyt vanhemmille perille. Juomia koskevat ongelmat liittyvät yleensä yksittäisiin ihmisiin.

– Keskussairaalassa tulee vastaan nuoria, joilla on neuropsykiatrisia häiriöitä, kuten adhd:ta, tai massiivista ylipainoa. Heistä jotkut juovat tölkkikaupalla energiajuomia. Mutta en ole huomannut, että tämäntyyppiset ongelmat olisivat lisääntyneet viime vuosina.

Alanne tekee enimmäkseen töitä perheiden kanssa, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia.

Joskus vanhemmat ovat huolissaan kofeiinin vaikutuksista lapsiinsa. Lapset saattavat itse kertoa saavansa sydämentykytyksiä kofeiinin nauttimisesta. Silloin sen käyttöä on syytä rajoittaa.

Alanne ei pidä kofeiinia pelkästään hyvänä tai huonoa asiana.

– Ilmankin pärjättäisiin, hän sanoo.

Kofeiinin hyviä puolia on Alanteen mukaan piristysvaikutuksen lisäksi se, että se saa suolen toimimaan.

Joidenkin havaintojen mukaan kofeiinilla on myös lyhytaikainen diureettinen vaikutus. Se lisää siis virtsaamisen tarvetta. Nestettä menee kahvin mukana kuitenkin enemmän sisään kuin tulee ulos, joten kuivumisen vaaraa ei kovallakaan kahvikissalla ole.

Alanne suosittelee kuitenkin juomaan muutakin kuin kahvia. Vesilasin nauttiminen kahvin seuraksi on vatsaystävällinen tapa.

– Se on tärkeää etenkin ikäihmisille, joilla usein on herkkä vatsa. Heillä saattaa olla myös nestettä poistavaa lääkitystä käytössä.

Alanne uskoo, että jos kofeiini kiellettäisiin, joku vainuaisi välittömästi bisnesidean ja kehittäisi jonkin vastaavan, laillisen piristeen tilalle.

Kofeiiniin – tai lähinnä kahviin – liittyy vahvoja mielikuvia.

– Itsekin otan mielelläni kahvikupin viereeni, kun kirjoitan jotakin keskittymistä vaativaa. Siitä tulee tehokas ja virkeä olo.

Jos juo 8-10 kuppia kahvi lyhyessä ajassa, seurauksena voi olla kofeiinimyrkytys. AOP/Alamy

Runsaasti käytettynä haittavaikutuksia

Kofeiini on lääkkeenomaisesti vaikuttava kemikaali, johon runsaasti käytettynä liittyy haittavaikutuksia. Runsas säännöllinen kofeiinin saanti johtaa kofeiiniriippuvuuteen, ja suuret määrät aiheuttavat kofeiinimyrkytyksen, muistuttaa professori Pertti Mustajoki.

Myrkytyksen oireita ovat levottomuus, pahoinvointi, vapina, sydämentykytys ja hermostuneisuus ja jopa kouristukset.

Aikuisella alkaa yleisimmin esiintyä myrkytysoireita, kun kofeiinin saanti päivän aikana ylittää 600 milligrammaa, etenkin, jos sen nauttii lyhyessä ajassa. Sen saa noin 8–10 kahvikupista. Jollekin pienempikin määrä voi olla liikaa.

Vaikutus

Tuntuu puolessa tunnissa

Kofeiini on alkaloidi, jota esiintyy luonnostaan noin 60 kasvissa. Tunnetuimmat ovat kaakaopavut, kolapähkinät, teelehdet ja kahvipavut.

Kofeiinin vaikutukset välittyvät aivojen adenosiini-reseptorin välityksellä.

Kemialliselta nimeltään kofeiini on 1,3,7-trimetyyliksantiini.

Vereen imeytyneen kofeiinin määrä puolittuu tavallisesti 3–6 tunnissa.

Voimakkaimmillaan sen vaikutus on noin puolen tunnin kuluttua nauttimisesta.

Lähde: Kahvi ja terveys -sivu ja Duodecim.

Ruuat ja juomat

Kofeiinipitoisuuksia

Kupillinen (125 ml) suodatinkahvia: 85 mg

Espresso (30 ml): 60 mg

Kofeiiniton kahvi (125 ml): 3 mg

Tee (150 ml): 20–45 mg

Kaakao (150 ml): 4 mg

Kofeiinia sisältävät virvoitusjuomat (330 ml): 30–48 mg

Energiajuomat (330 ml): 80 mg

Suklaapatukka (30 g): 20 mg

Energiapatukka (45 g) 115 mg

Maitosuklaa (30 g): 6 mg

Tumma suklaa (30 g): 60 mg

Lähde: Kahvi ja terveys -sivusto ja Duodecim. Määrät ovat keskiarvoja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut