Oma raha | Koronakriisi voi kurittaa erityisesti nuoria aikuisia – "Tämä on koko kansakunnan yhteinen kriisi, joten häpeää ei kannata ainakaan tuntea", sanoo pääekonomisti Henna Mikkonen

Koronaviruksen leviäminen ja sitä seuranneet talousvaikeudet eivät ole vain valtioiden ja yritysten kohtalo. Moni suomalainen miettii, miten välttyä henkilökohtaiselta talouskriisiltä lomautusten ja irtisanomisten keskellä.

Tilanne vaatii nyt nopeaa reagointia, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen, 43.

– Osa ihmisistä toimii niin, että he kieltävät ongelmat. Se on toisaalta inhimillistä mutta ei auta yhtään, hän toteaa.

Kaikki tietävät, että laskut eivät häviä minnekään sillä, että ne jättää huomiotta. Näin kuitenkin jotkut toimivat.

– Tämä on koko kansakunnan yhteinen kriisi, joten häpeää ei kannata ainakaan tuntea. Nyt ei ole kyse siitä, että olisi hoitanut asiansa huonosti. Ehkä se osaltaan kannustaa tarttumaan toimeen.

Suomalaiset kotitaloudet ovat hyvin erilaisessa asemassa ottamaan vastaan taloudellisia iskuja.

Tämä on koko kansakunnan yhteinen kriisi, joten häpeää ei kannata ainakaan tuntea.

Henna Mikkonen

– Isolla osalla kotitalouksia raha-asiat ovat olleet hyvällä mallilla ennen tätä tilannetta. Huolestuttavia piirteitä, kuten velkaantumisen ja maksuhäiriöiden kasvua, on kuitenkin ollut, Mikkonen toteaa.

– Toisaalta myös kotitalouksien rahoitusvarat ovat kasvaneet.

Vuonna 2015 Tilastokeskuksen tutkimuksessa 75 prosenttia vastaajista ilmoitti, että tulot riittävät kattamaan menot ilman suurempia vaikeuksia.

– Sen jälkeen ansiotulokehitys on ollut positiivisempaa ja työllisyystilanne parantunut, Mikkonen mainitsee.

Nyt on hyvä aika auttaa esimerkiksi lähiyrittäjiä ja ostaa jopa sellaista, jota ei normaalisti ostaisi.

Henna Mikkonen

Tutkimusten mukaan suomalaiset säästävät ensisijaisesti pahan päivän varalle.

– Nyt se paha päivä on monessa perheessä koittanut tai koittaa lähikuukausien aikana, ja säästöille voi tulla käyttöä.

Jos tulotaso uhkaa heiketä, Mikkonen kehottaa ensimmäiseksi käymään oman taloustilanteensa huolellisesti läpi.

– Pankin lainaneuvotteluissa käy usein ilmi, että ihmiset ovat perillä tuloistaan, mutta menot ovat vaikeammin hahmotettavissa.

Monella saattaa olla ihan kohtuulliset tulot, mutta erilaisia kuukausittaisia menoja on paljon.

Yksi viime vuosien ilmiöistä on se, että asioita ostetaan yhä enemmän osamaksulla ja myös palveluista maksetaan kuukausihintaa. Yksittäisistä suoratoistapalveluista ja äänikirjoista saattaa kuukausittain kertyä iso summa.

– Jos tulot pienenevät huomattavasti, on aika käydä menot tarkkaan läpi ja priorisoida ne, Mikkonen neuvoo.

Mikkosen mukaan priorisoiminen tarkoittaa, että ensin maksetaan asuminen, ruoka ja terveydenhoitomenot.

– Jos rahat uhkaavat loppua, velkojien kanssa kannattaa yrittää sopia maksujärjestelyistä.

– Esimerkiksi lainojen lyhennysvapaat ja luottorajojen nostot auttavat, mutta ne ovat väliaikainen apu. Velat on jossain vaiheessa maksettava takaisin.

Pikavipeillä asioita ei kannata lähteä kohentamaan.

– Jos lisävelkaa on kuitenkin otettava, on hyvä pitää mielessä oman maksukyvyn rajat myös tulevaisuudessa, Mikkonen neuvoo.

Viime elokuussa Säästöpankkiryhmän pääekonomistina aloittaneen Mikkosen sydäntä lähellä on maailman- ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Hän on esimerkiksi antanut useita vuosia talousneuvontaa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

Ja nuorista Mikkonen onkin huolissaan. 35–44-vuotiaiden kotitaloudet ovat jo ennestään velkaantunein ikäryhmä. Tämä johtuu muun muassa asuntolainoista, joita ei ole ehditty lyhentää vielä pitkään.

Nuoret eivät myöskään ole ehkä ehtineet säästää pahan päivän varalle.

– Nuoriin kotitalouksiin koronasokki voi iskeä erityisen pahasti, sillä nuorilla talouden puskurit ovat pienemmät. Se on ymmärrettävää, sillä säästöaikaa on ollut vähemmän.

Jos oma taloustilanne on kuitenkin hyvä ja puskuriakin löytyy, Mikkonen toivoo, että rahaa käytettäisiin edes hiukan muiden hyväksi.

– Jos kaikki nekin, joilla on mahdollisuuksia kuluttaa, laittavat kukkaronnyörit liian tiukalle, se vain pahentaa kriisiä.

– Nyt on hyvä aika auttaa esimerkiksi lähiyrittäjiä ja ostaa jopa sellaista, jota ei normaalisti ostaisi. Muunkinlainen lähimmäisen apu on toivottavaa.

Joillekin tylsistyminen neljän seinän sisällä voi merkitä kulutuksen lisäämistä silloinkin, kun varaa siihen ei olisi. Mielihyvää haetaan shoppailusta.

– En usko, että nettishoppailu on iso ongelma. Jos kuitenkin tunnistaa itsellä tällaisen riskin, sitä on hyvä varoa.