Päihdeongelmat ja nuorten paha olo näkyvät nyt kirjastoissa, sanoo kirjastopalvelujohtaja.
Kirjastossa uhkaavasti ja epäasiallisesti käyttäytyneelle asiakkaalle annettiin tässä kuussa 20 päivän kirjaston käyttökielto. Kyseessä oli vuoden ensimmäinen käyttökielto, kansan kielellä porttikielto.
Kirjastolain mukaan kunta voi asettaa kirjaston käyttäjän määräaikaiseen käyttökieltoon, jos käyttäjä on toistuvasti ja olennaisesti aiheuttanut häiriötä kirjaston toiminnalle, vaarantaa sen turvallisuutta tai vahingoittaa kirjaston omaisuutta.
Määräaikaisia käyttökieltoja on voitu antaa vuoden 2017 alusta lain mahdollistettua ne.
Kirjastopalvelujohtaja Niina Salmenkankaan mukaan käyttökieltoja on annettu noin viisi vuosittain. Korona tosin teki tähänkin poikkeuksen.
– Kun asiakkaita oli vähemmän ja ihmiset muutenkin liikkuivat vähemmän, ei käyttökieltojakaan ole annettu, Salmenkangas kertoo.
Nyt kirjastoissa on kuitenkin ollut levottomampaa. Salmenkankaan mukaan joissakin kirjastoissa näkyvät nyt päihdeongelmat tai nuorten paha olo.
On häiriökäyttäytymistä, johon on vaikea puuttua.
– On huomattu valtakunnallisestikin, että nuoret tuntuvat voivan huonosti. On häiriökäyttäytymistä, johon on vaikea puuttua ja saada rauhanomaisesti ja hyvässä yhteishengessä keskusteltua käyttösäännöistä, Salmenkangas kertoo.
Salmenkankaan mukaan häiriökäyttäytymistä esiintyy eri kirjastoissa. Hän kuvailee ilmiötä etenkin nuorten kanssa kausittaiseksi ja paikalliseksi.
– Mahtavaa, että nuoret löytävät kirjaston, mutta välillä menee yli ja läikkyy.
– Meillä on hyvää yhteistyötä kaupungin sisällä ja saamme tukea esimerkiksi nuorisopalveluilta ja lapsiperheiden sosiaalipalveluilta, että miten voitaisiin toimia. Muutamissa kirjastoissa on vartijoita tai pystymme hälyttämään heidät paikalle.
Tämän vuoden toinen käyttökielto on vireillä.
– Käyttökielto on tapa puuttua todella häiritsevään käyttäytymiseen tai vakavampaan häiriöön.
Kevyin perustein ei Salmenkankaan mukaan porttikieltoja määrätä, sillä kirjasto on kuntalaisille tarjottava lakisääteinen peruspalvelu. Käyttökieltoja voidaan kuitenkin määrätä, jos muiden asiakkaiden tai henkilökunnan turvallisuus vaarantuu tai kirjaston omaisuutta vahingoitetaan.
Käyttökielto voidaan antaa vain yhteen kirjastoon. Ennen porttikieltoa asiakkaalle lähetetään kirjallinen kuulemiskirje ja siihen voi toimittaa oman näkökantansa. Joskus asiakas lähettää vastineen tai tulee käymään. Mahdollinen vastine otetaan huomioon päätöksenteossa. Käyttökieltoa voidaan määrätä maksimissaan 30 päivää, mutta myös lyhyemmäksi aikaa. Kahden viikon päästä asiakas saa tiedon käyttökiellosta.
– Se tarkoittaa, että käyttökiellon aikana ei ole siihen kirjastoon asiaa, Salmenkangas sanoo.
Kirjastokortti kuitenkin toimii ja esimerkiksi verkkokirjastoa ja e-aineistoja voi käyttää porttikiellon aikanakin. Salmenkankaan mukaan kieltoja on noudatettu hyvin. Jos asiakas tulisi paikalle, hänet ohjattaisiin ulos ja kerrottaisiin syy.
– Henkilökunnalla on tiedossa, ketä asia koskee. En tiedä tapauksia, että käyttökiellossa olevat olisivat tulleet paikalle.
Jos porttikiellossa oleva alkaisi rettelöidä, kutsuttaisiin paikalle vartija tai jopa poliisi. Salmenkankaan mukaan tähän ei kuitenkaan ole tarvinnut turvautua vaan kiellossa olevia ei ole kirjastoissa näkynyt. Hän myös korostaa, että Tampereen kirjastoissa on hyvin rauhallista.
– Jos meillä käy 15:ssä kirjastossa kaksi miljoonaa käyntiä joka vuosi ja vuosittain on noin viisi käyttökieltoa annettu, niin tosi hyvin sujuu.