Puolet Tampereen kaupunkiseudun asukaskyselyyn vastanneista antaa asuinalueelleen arvosanan 9 tai 10. Asuinalueiden vahvuuksia ovat ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ja koettu turvallisuus. Kyselyyn vastasi yli 5 000 ihmistä.
Tampereen kaupunkiseudulla vuodenvaihteessa 2022–2023 toteutetun asukaskyselyn mukaan oman asuinalueen suositteluindeksi eli NPS on 42. Kaksi vuotta sitten, vuodenvaihteessa 2020–2021 toteutetussa asukaskyselyssä NPS oli hieman parempi; 46.
– Seudun tyytyväisimmät asukkaat löytyvät tämän kyselyn tulosten mukaan Pirkkalasta ja Vesilahdelta, kuten myös kaksi vuotta sitten. Tyytyväisimpiä asukkaita ovat suuriin ikäluokkiin kuuluvat miehet ja eniten kriittisiä löytyy parikymppisten miesten joukosta, summaa kehittämispäällikkö Antti Lippo tiedotteessa.
Asukaskysely keräsi 5005 vastausta. Vastaajista oli naisia 72 prosenttia, korkeasti koulutettuja 67 prosenttia ja vastaajien mediaani-ikä oli 51 vuotta, joten tuloksia ei voi yleistää koko seudun väestöön.
Kyselyn vastanneet seudun asukkaat kokivat oman asuinalueensa rauhalliseksi, luonnonläheiseksi ja turvalliseksi. Seudun kuntien sisäinen pitovoima näyttää parantuneen: niiden asukkaiden osuus, jotka eivät suunnittele muuttoa on noussut kahdessa vuodessa 67 prosentista 71 prosenttiin.
Seudun vahvuuksia ovat vastaajien mielestä laadukkaat palvelut ja muun muassa kulttuuritarjonta. Asukkaat toivovat erityisesti, että seudulla kehitetään edelleen luonto- ja virkistysalueita sekä niihin liittyviä palveluja.
– Asukkaiden toiveiden kuuleminen on tärkeää, sillä myönteinen asukaskokemus lisää seudun elinvoimaa. Vaikka kaupunkiseutumme on nyt hyvin suosittu, on huolehdittava, että olemme jatkossakin haluttu paikka asua, seutujohtaja Päivi Nurminen sanoo tiedotteessa.
Seututason kehittämisteemoiksi kyselyyn vastanneilla nousevat luonto- ja virkistysalueiden lisäksi turvallisuus, kestävä kehitys ja joukkoliikenne. Kestävä liikkuminen näyttäytyy merkityksellisempänä erityisesti alle 40-vuotiaille. Lähijunaliikenteen kehittäminen saa kannatusta kaikissa ikäryhmissä.
Koronapandemian vaikutus ihmisten asumisratkaisuihin on kohdistunut kyselyn perusteella noin 15 prosenttia vastaajista, mikä ei merkittävästi poikkea Tilastokeskuksen tilastoimasta muuttajien määrästä Suomessa vuosittain. Yleisin pandemian vaikutus on ollut muutto isompaan asuntoon, minkä on toteuttanut noin kuusi prosenttia vastaajista.