Sinuiksi ry:n (ent. Pirkanmaan Seta) toiminnanjohtaja Mikko Ala-Kapee aloittaa huhtikuussa Tampereen kaupungin yhdenvertaisuuskoordinaattorina. Ala-Kapee kertoo, että yhdistys on tehnyt kaupungin kanssa yhteistyötä pitkään. Hän kehuu Tamperetta siitä, miten kaupunki on esimerkillisesti halunnut ottaa käyttöön esimerkiksi vuonna 2015 päivitettyjen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien mukaisia käytäntöjä. Kaupunki on vastikään julkaissut uuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman.
– Se on niin vaikuttava ja kunnianhimoinen, että olisi suuri kunnia ja ilo yrittää omalta osalta yhdessä kaikkien kanssa viedä eteenpäin niin, että siitä tulisi käytännön arjen työkalu. Ja että kaupungista tulisi aina vaan turvallisempi, viihtyisämpi ja yhteisöllisempi ja kaikkia huomioivampi elää, tehdä töitä ja asua, Ala-Kapee sanoo.
Ala-Kapee aloitti nykyisessä työssään kymmenen vuotta sitten. Sitä ennen hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana ja kattojärjestö Setan varapuheenjohtajana.
– Kun valmistuin Tampereen yliopistolta, minulla oli ehkä aika ruusuinen kuva siitä, mitä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille kuuluu. Kun hakeuduin tänne, aika pian ymmärsin, että arki ja todellisuus ovat hyvin erilaisia kuin mitä voisi ajatella.
Yhdistys haki ja sai rahoitusta silloiselta RAY:ltä hankkeeseen. Siitä hankkeesta syntyi nykyinen Sinuiksi-palvelu, joka tarjoaa tukea seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville ja identiteettiään pohtiville sekä heidän läheisilleen ja ammattilaisille.
– Pian tuli selväksi, että meidän täytyy pystyä auttamaan erilaisissa syrjintä- ja kaltoinkohtelutilanteissa ja siinä, että ei ole tullut nähdyksi omana itsenään eri palveluissa. Yhdessä viranomaisten, poliisin, lastensuojelun ja kaupungin toimijoiden kanssa on rakennettu sitä mallia, miten tästä voisi tulla sellainen kaupunki ja alue, missä voisi elää sateenkaari-ihmisenä hyvää arkea. Elää hyvää elämää ilman, että joutuu koko ajan varautumaan mitätöintiin, halveksuntaan ja jopa väkivaltaan.
Ala-Kapeen mukaan hyvin pian kävi myös selväksi, että huomioon pitää ottaa koko ihmisyyden kirjo riippumatta esimerkiksi vakaumuksesta, terveydentilasta tai maahanmuuttotaustasta.
– Omasta mielestäni oltaisiin toimittu väärin, jos meillä olisi pitänyt olla kaapissa jostain muusta asiasta kuin tästä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuulumisesta tai omasta perhemuodosta tai ihmissuhteen muodosta.
– Tämä on ollut hirveän hyvä oppikoulu siihen, miten toimitaan ihmisten kanssa, miten otetaan yksilöt huomioon ja miten luodaan sellaista yhteisöä, jossa kaikilla olisi hyvä olla.
Kymmenessä vuodessa on tultu eteenpäin, mutta maailma ei ole vielä valmis.
– Minusta tuntuu, että meillä kaikilla on tehostettavaa moniperusteisuuden tunnistamisessa ja juuri siinä, että kaikki ihmisyyttä koskettavat puolet ovat yhtä tärkeitä huomioitavia, Ala-Kapee sanoo.
– Jostain syystä ajatellaan, että on kuin ruotsinlaivan kattaus, josta voi napsia jotakin ja jättää jonkun toisen huomioimatta.
Ala-Kapee kertoo esimerkin arjesta. Kun yhdistys muutama vuosi sitten oli muuttamassa, ei keskustan alueelta ollut löytyä esteetöntä toimistotilaa.
– Useampi välittäjä ihmetteli, että miksi meille on tärkeää, että on vaivaton, esteetön pääsy. Vastasin, että tunnen kohderyhmäni. Meillä käy apuvälineitä käyttäviä ihmisiä ja kaikki me vanhenemme. Puhumattakaan perheellisistä ja kaikenlaisten vaunujen kanssa liikkuvista ihmisistä, Ala-Kapee sanoo.
– Oli suuri hölmistys, koska jouduin pontevasti perustelemaan, että tämä on meille tärkeää. Löytyi vain muutamia varteenotettavia toimitiloja, joissa oli edes auttavat mahdollisuudet lähteä luomaan moitteetonta tilaa.
Kun Ala-Kapee aikanaan haki nykyiseen työhönsä, hän ajatteli tulleensa kotiin ja eläkepaikkaan. Yhdenvertaisuuskoordinaattorin tehtävä oli kuitenkin houkuttava mahdollisuus.
– Siinä yhdistyy koulutustaustani yhteiskuntatieteiden kautta ihmisoikeuksien käytäntöön, miten huomioidaan ihmisyys, ihmisarvo ja miten normit rakentuvat.
Tampereen kaupungin uuden suunnitelman, jota Ala-Kapee pääsee viemään käytäntöön, hän kuvailee olevan parhaasta päästä ellei jopa paras.
– Tampereen suunnitelmassa kiteytyy hienosti se, miten moniarvoinen kaupunkilaisen olo voi olla. Normi on kasvanut valtavasti tässä viimeisen 10 vuoden aikana. Sitä on hirveän hieno viedä eteenpäin.