Korona-aika nosti liukulumikengät suursuosioon. Nyt niitä valmistetaan uudessa tehtaassa.
Kangasalan Lentolassa valmistetaan korona-aikana hitiksi nousseita liukulumikenkiä. Käytännössä liukulumikenkä on lyhyt suksi, joka yhdistelee retkisuksen ja lumikengän ominaisuuksia. Pohjaan on upotettu mohair-nylon-pitokarva.
– Me olemme tästä aina puhuneet karvapohjasuksena, sieltä meidän nimetkin lähtevät. Ensimmäisen mallin nimi on Kar, seuraava on Wap ja sitten on Poh. Ja puuttuu, kertoo OAC Finlandin toimitusjohtaja Miika Vuorio.
Liukulumikengän nimi tulee englanninkielisestä sanasta sliding snow shoe, jollaisena sitä markkinoidaan Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
– Kanadassa lumikenkäily on iso laji ja tämä menee samaan käyttäjäryhmään, Vuorio kertoo.
OAC on tehnyt liukulumikenkiä jo yli kymmenen vuoden ajan.
– Silloin ei murtomaasuksissa ollut vielä pitokarvallisia versioita. Sitten ne tulivat ja veivät karvapohjasuksinimen.
Liukulumikenkien valmistaminen lähti aikanaan omasta tarpeesta harrastevälineille.
– Asumme Vehoniemenharjun lähellä, siinä on komeita harjumaisemia ja suppia ja ei niin komeita sorakuoppia, mutta niissä on kiva laskea mäkeä ja kavuta ja liikkua luonnossa, Vuorio sanoo ja kertoo, että homma paisui hieman isommaksi kuin alkujaan ajateltiin.
Ensimmäisenä vuonna liukulumikenkiä tehtiin 147 paria. Nyt niitä tehdään kymmeniä tuhansia vuosittain. Ison hyppäyksen myyntiin teki korona. Vaikka Vuorio oli nähnyt myyntilukuja, koronajoulu pohjoisen hiihtokeskuksissa konkretisoi asian.
– Siellä mietittiin, voidaanko suksia vuokrata päivän aikana vielä kolmannen kerran. He myivät aamuvuokran ja iltavuokran ja mietittiin, voidaanko myydä vielä yövuokraus, kun ei kapasiteetti riittänyt. Ihmiset halusivat kokeilla uutta lajia.
Liukulumikengät on tarkoitettu pehmeälle lumelle. Niillä voi laskea mäkeä, mutta pitokarvalla pääsee kiipeämään myös ylöspäin.
– Latuja varten on pertsan sukset ja laskettelukeskusten rinteisiin on laskettelusukset. Tämä on oma maailmansa.
Vuorion mukaan moni kuvailee saaneensa hiihtämisen innon takaisin.
– Suomessa hiihtäminen on kouluissa pilattu huonoilla varusteilla ja monelle miehelle vielä armeijahiihto on ollut pakkopullaa. Tässä määrität itse oman reitin, jos haluat mennä vaikka makkaranpaistoretkelle. Menet omia reittejä, käyt tulilla ja tulet takaisin, Vuorio kuvailee.
Oma osansa on tietenkin markkinoinnilla ja innostuneilla ihmisillä.
– On ihmisiä, jotka ovat innostuneet näistä ja yhtäkkiä radion päiväohjelmissa puhutaan näistä isosti. Totta kai sillä on vaikutusta, että saadaan lajia läpi.
Suosiolla on myös toinen puolensa.
– Kyllähän tänä talvena on ollut toisella puolella palloa tehtyä jos jonkinmoista tuotetta kaupoissa, Vuorio toteaa.
– Sinä aikana, kun tätä kilpailua on tullut, me ollaan jokainen nippeli ja nuppeli vaihdettu Aasiasta Euroopassa tehtäväksi. Raaka-aineet tulevat Euroopasta ja kaikki osat Suomesta tai EU-alueelta.
Yritys on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut niin, että vanhat tilat jäivät pieniksi. OAC:lla oli Lentolassa oma tehdas ja kolme vuokratilaa: kaksi varastoa ja yksi showroom.
– Kasvavaa yritystä kun yrittää viedä eteenpäin neljässä toimitilassa, joissa on kaikissa ahdasta, ei ole logistisesti kauhean hienoa.
Pari vuotta sitten yritys osti tontin, jolle päätettiin rakentaa uusi toimitila. Se on nyt valmis, mutta rakennusprojekti ei ollut se helpoin.
– Välillä sai betonia ja välillä ei saanut puuta ja kun yhden palikan sait kokoon, toista ei saanut, Vuorio kuvaa.
Rakennusprojekti venähti vuodella aiotusta ja budjettikin venyi alkuperäisestä. Uusissa tiloissa on yläkerrassa toimisto, alakerrassa tilaa asiakkaille, varasto ja tuplakokoiset tuotantotilat aiempaan verrattuna.
– Ja sen verran ollaan suksibisneksessä, että meiltä löytyy testirinne takapihalta. Ollaan vanhassa sorakuopassa ja kun maansiirtokone oli tässä, kaivurikuski veti tuolta viimeisen päälle sileäksi.
Parin vuoden takaisista ajoista ulkoilubuumi on rauhoittunut ja inflaatiokin syö kuluttajien ostovoimaa. Liukulumikenkien tekeminen on vielä keliriippuvaista bisnestä. Vuorio kertoo, että yritys pärjää sillä, ettei tuotteita tehdä vain Suomeen.
– Ja meillä on useita tukijalkoja, ettei tarvitse yöllä valvoa, vaan voi nukkua hyvin. Teemme hiilikuituisia tuotteita teollisuuteen, se ei ole niin suhdanneherkkää kuin kuluttajatuote.