Tamperelainen oli mukana, kun Tampereen tärkein asiakirja vietiin salkussa Hervantaan – Edellisestä julkisesta esittelystäkin jo vuosia

Asiakirjahallintopäällikkö Saija Kirkkola Tampereen kaupungilta veivaa holvin auki ja näyttää hyllyltä pahvikoteloa. Siinä se on, Tampereen arvokkaimmat paperit, kaupungin perustamiskirja vuodelta 1779, samanlaisessa paketissa kuin kaikki muutkin.

Koska Aleksis Kiven kadun virastotalossa alkaa pian peruskorjaus, muuttaa Tampereen kaupunginarkistokin uuteen tilaan Hervantaan eikä palaa enää Valkoiseen taloon. Kuningas Kustaa III:n allekirjoittaman perustamiskirjan lähdön hetki oli viime viikolla.

Perustamiskirja ja siihen kuuluva sinetti eivät muuttaneet panssariautossa helikopterien valvoessa kulkua. Asiakirja siirtyi Saija Kirkkolan henkilöautossa suunnittelija Liisa Kumpulaisen vieressä takapenkillä. Arvokas aarre oli turvasalkussa, joka tosin näytti ulospäin Motonetistä ostetulta työkalusalkulta.

Tiedotusvälineille muuton ohessa esiteltyä perustamiskirjaa ei oteta esiin kovin usein. Sen edellisestä julkisesta näyttäytymisestä on jo vuosia.

– Silloinkin se oli lasivitriinissä Raatihuoneella ja meitä kaupunginarkiston työntekijöitä oli useampi saattamassa ja vahtimassa sitä, Saija Kirkkola kertoo ja paljastaa samalla miten erilaisella tavalla perustamiskirjaa on vuosikymmeniä sitten käsitelty.

– Vuonna 1954, kun Tampereen kaupunki täytti 175 vuotta, perustamiskirja kulki ilman suojausta juhlakulkueen kärjessä. Sisällissodan aikana perustamiskirja ajautui Raatihuoneen roskalaatikkoon, mutta löydettiin sentään.

Kaupunki yritti löytää uutta arkistotilaa ensin nykyisistä rakennuksista eri puolilta Tamperetta. Kirkkola kertoo, että yksi vaihtoehto oli vuokrata Koivistonkylän Prisman yläkerta, mutta siinä kuten kaikissa tilavaihtoehdoissa oli ongelmana rakenteiden kantokyky.

– Lopulta parhaaksi ja edullisimmaksi ratkaisuksi valikoitui aivan uuden rakennuksen rakentaminen. Tätä varten löytyi kaupungin omistama tontti, Saija Kirkkola sanoo.

Puolen vuoden aikana Hervannan Saavutustenkadun uuteen kaupunginarkistoon muutetaan kuuden hyllykilometrin verran kirjoja, mappeja, karttoja ja valokuvia. Tulevat muutot nostavat yhteismäärän 10 hyllykilometriin.

Uuteen kaupunginarkistoon muuttaa virastotalon kellariarkiston lisäksi myöhemmin kaupunkiympäristön palvelualueen arkisto Frenckellin kiinteistön myynnin takia. Arkistoon tuodaan myös sosiaali- ja terveyspalvelujen ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen kaupungille jäänyt aineisto sekä Sarviksella ennen ollut sivistyspalvelujen arkisto.

Uusi kaupunginarkisto on kuin talo talon sisällä. Ulkoseinän ja arkiston seinän välissä kulkee kapea huoltokäytävä. Varsinaiset arkistotilat eivät ole suoraan kiinni ulkoseinässä ja siksi oikea säilytysolosuhde on helpompi ylläpitää tasaisena.

Ulkoseinän ja arkiston seinän välisen tilan ansiosta arkiston lämpö- ja kosteusolosuhteet pystytään paremmin vakioimaan arkistotilamääräyksen mukaisiksi ulkona vallitsevasta säästä riippumatta.

Arkistoholveissa pitää olla 18 asteen lämpötila ja kosteusprosentin 45. Lisäksi holveissa ei saa vesijohtoja eikä siellä saa olla ylimääräisiä sähkölaitteita.

Kaupunginarkistoon saapuvan huonokuntoisen aineiston puhdistamista varten on tarvittavat eristystilat ja aineiston järjestelytilassa on pölyä sitovat kohdepoistoilmaimurit, suunnittelija Liisa Kumpulainen kertoo.

Virastotalon kaupunginarkistoon oli hankala järjestää tutustumiskäyntejä suurelle joukolle, mutta Kirkkola uskoo, että jos muutto Hervantaan sujuu loppuun asti yhtä ripeästi kuin alkoikin niin tämän vuoden Tampereen päivänä uudessa arkistossa pidetään avoimien ovien päivä.