Alle 15-vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa.
Katujengejä ei ole Tampereella edelleenkään, mutta nuorten tekemien väkivaltarikosten määrä on huolestuttavassa ja pitempiaikaisessa kasvussa.
Näin tiivistää Sisä-Suomen poliisi kehityksen viimeisen vuoden aikana isoksi puheen- ja huolenaiheeksi nousseet nuorisojengit ja katuryöstöt.
Sisä-Suomen poliisin apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölän mukaan Tampereella ei ole sellaista järjestäytyneeksi katsottavaa toimintaa, jotta katujengeistä voitaisiin puhua.
– Nuoret ovat aina kerääntyneet porukoihin, mutta meillä ei ole vielä ollut sellaista jengiytymistä Tampereella, mitä pääkaupunkiseudulla on koettu.
Rytkölän mukaan poliisi seuraa tilannetta. Huomattu on muun muassa se, että pääkaupunkiseudun katujengien jäseniä on nähty Tampereella.
Rytkölän mukaan poliisi on tällä hetkellä erityisen huolestunut nuorten tekemien väkivaltarikosten kasvusta.
Poliisi yrittää estää joukossa tyhmyys tiivistyy -ilmiötä näkyvyydellä.
Vuodesta 2018 vuoteen 2022 alle 18-vuotiaiden nuorten tekemien väkivaltarikosten määrä on kasvanut 80 prosentilla. Samassa ajassa alle 15-vuotiaiden tekemien väkivaltarikosten määrä on yli kaksinkertaistunut.
– Minua on kiusannut se, että nuorten väkivaltarikosten kasvu on tulkittu koronan aiheuttamaksi. Se on alkanut jo selvästi ennen pandemiaa. Jo sitä ennen oltiin vauhdikkaassa kasvussa.
– Varmasti on kyse myös siitä, että ilmoitusaktiivisuus esimerkiksi kouluista on kasvanut, mutta se ei selitä kasvua. Me tervehdimme ilolla koulujen halua puuttua asiaan ajoissa.
Loppukesällä tilastopiikiksi nousseet nuorisoporukoiden aikuisiin kohdistamat katuryöstöt vähenivät loppuvuoden aikana. Sen sijaan alaikäisten toisiin alaikäisiin kohdistamien ryöstöjen määrät ovat pysyneet korkealla.
– Katuryöstöissä anastettua omaisuutta ovat tyypillisesti kalliita merkkivaatteita ja koruja, summaa Rytkölä.
Apulaispoliisipäällikkö kieltää kuitenkin tekemästä yleistyksiä nuorten muuttumisesta pahatapaisemmaksi. Ylivoimainen enemmistö ei aiheuta minkäänlaista huolta poliisille.
– Valtaosa käyttäytyy jopa aikaisempaa paremmin, arvioi apulaispoliisipäällikkö.
Yhtenä esimerkkinä nuorten käytöksen polarisoitumisesta hän nostaa korona-aikana lisääntyneet mopo- ja automiitit.
– Sinne osallistuu kummankin ääripään nuoria. Massan mukana syyllistytään vakaviinkin rikoksiin ja poliisin väkivaltaiseen vastustamiseen, niin kuin on nähty.
Rytkölän mukaan kokoontumisajot ovat työllistäneet poliisia suhteettoman paljon, kun muutama miitti on johtanut selkkauksiin poliisin ja osan nuorisosta välillä.
– Poliisi yrittää estää joukossa tyhmyys tiivistyy -ilmiötä näkyvyydellä. Kun on kysymys tuhannesta ajoneuvosta, niin näkyvyyttä ei pysty saavuttamaan pienellä resurssilla.