Näin Pirkanmaa valmistautuu lobbaamaan tulevaisuuuden kannalta tärkeät asiat seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Suomen eduskuntavaalien jälkeen kasattava tuleva hallitus elää vasta spekulaatioissa, mutta sen suosiosta käydään jo kovaa kamppailua.
Esimerkiksi maakuntien kilpailu siitä, kuka saa omat itselleen tärkeät painotukset ja investoinnit mukaan hallitusohjelmaan, on viime vuosina kuumentunut selvästi.
– Nyt on todellinen politiikan supervuosi käynnissä. Eduskuntavaalit ovat edunvalvonnan ja vaikuttamistyön kannalta tärkeimmät, tiivistää Pirkanmaan maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.
Ahosen mukaan edunvalvontatyötä tehdään Pirkanmaalla nyt systemaattisesti ja päättäväisesti, jotta maakunnan kannalta tärkeät asiat eivät jäisi pois tulevan hallituksen ohjelmasta.
Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteet julkaistiin marraskuun lopulla. Pirkanmaan liiton lisäksi edunvalvontayhteisöön kuuluvat Tampereen kaupunki, kauppakamari ja kaupunkiseutu sekä Business Tampere ja Pirkanmaan yrittäjät.
– Tavoitteet ovat paperilla, mutta pitää muistaa, että ihmisiin vaikuttaminen ei tapahdu paperista lukemalla, vaan silmästä silmään.
Maakuntajohtajan mukaan lobbaustyön onnistumisen ehdoton pohja on maakunnan toimijoiden hyvät ja suorat kontaktit mahdollisimman moneen suuntaan poliittisen kentän päättäjiin. Tämä tarkoittaa sekä kanavia omien näkemysten eteenpäin viemiseen että toiseen suuntaan tiedon kulkua asioiden etenemisestä.
Maakuntajohtaja muistuttaa, että vaikka vaikuttamistyötä tehdään alueen virkaväen ja poliitikkojen yhteistyöllä, ovat päätökset lopulta aina poliittisia. Asioiden aukotonkaan argumentointi ei aina riitä ja esimerkiksi hallitusneuvotteluissa jo sovittuina pidetyt asiat saavat usein käänteitä aamuyön tunteina.
– Meillä täytyy olla omissa poliittisissa taustavoimissa niin kovia nimiä, että he ovat mukana siellä missä asioista päätetään, linjaa Ahonen.
Maakuntajohtaja pitää Pirkanmaan poliittista painoarvoa tästä näkökulmasta ”ihan hyvänä” ja Pirkanmaan onnistumisen mahdollisuuksia muutenkin hyvinä.
Maakuntien välisessä kilpailussa Pirkanmaa on ajautunut monesti väliinputoajaksi. Esimerkiksi liikenneinvestoinneissa pääkaupunkiseutu ja Uusimaa saavat oman osuutensa vetoamalla liikennemääriin. Itä- ja Pohjois-Suomessa maakunnat tekevät tiivistä yhteistyötä markkinoimalla omia liikennetarpeitaan aluekehityshankkeina.
Maakuntajohtajan mukaan kasvun luominen teitä rakentamalla on järjetöntä, eivätkä Uudenmaan isot volyymit enää välttämättä synnytä uutta kasvua. Siksi Pirkanmaalla tulisi pitää pontevammin kiinni siitä, että valtakunnan solmukohdan kasvun tukemisesta syntyy suurin hyöty.
– Pirkanmaa tarvitsee terävät kulmahampaat. Kiltti ei saa tahtoaan perille.
Ahosen mukaan Pirkanmaan asema pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välissä on myös mahdollisuus.
– Suomessa on ongelmia, mutta meillä on niihin ratkaisuja. Pirkanmaalla ymmärretään aidosti rooli myös Keski- ja Pohjois-Suomen kasvun veturina.
Edunvalvontaurakan loppusuoraan vaikuttaa hallitusneuvottelujen eteneminen vaalien jälkeen. Ahonen ei ota suoraa kantaa siihen, mikä hallituskoalitio olisi Pirkanmaalle suotuisin.
– Hallituksen kokoonpanolla on vaikutusta, mutta ei niin voi sanoa, että joku koalitio olisi maakunnan näkökulmasta erityisen hyvä tai huono. Pitää vain hyödyntää verkostoa erityyppisesti.