Kaarilan kaupunginosaan kuuluvan Hyhkynlaakson uuden asuinalueen kaavamuutos hyväksyttiin tiistaina yhdyskuntalautakunnassa. Asemakaava etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn, kun siihen liittyvät sopimukset on hyväksytty.
Alueelle kaavaillaan koteja jopa 1 100 asukkaalle. Asemakaava-alueelle muodostuu neljä asuinkerrostalojen korttelialuetta, yksi kytkettyjen pientalojen eli kaupunkipientalojen korttelialue, yksi asuinpientalojen korttelialue sekä yksi julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Alueella on varaus myös päiväkodille. Asuinkerrostalojen korttelialueiden väliin sekä pohjois- ja itäpuolelle tulee autopaikkojen korttelialuetta, jolle tulee myös rakentaa pysäköintilaitos. Kaavaan kuuluu kaksi nykyistä erillispientalojen tonttia, joista toinen, Simolan talo, saa kulttuuri- ja rakennushistoriallisista syistä suojelumääräyksen.
Korkeimmat rakennukset sijaitsevat alueen pohjoislaidalla ja pienimittakaavaisimmat etelälaidalla lähimpänä olemassa olevaa pientaloaluetta.
Koko alueen kerrostalojen kerroslukuja on tarkistettu niin, että ainoastaan yhden kerrostalokorttelin pohjoisrajalla ja yhden kerrostalotontin itärajalla sallitaan kuusikerroksiset rakennukset, muutoin talot saavat olla enintään neljä- tai viisikerroksisia. Kaikkien kerrostalojen kattomuotona on satula- eli harjakatto. Vähäisiä pulpetti ja tasakattoisia osuuksia sallitaan. Uudisrakennusten ja jo toteutuneen rakenteen väliin tulee viheralue, josta merkittävää osaa hoidetaan luonnonmukaisena puistona.
Laajuudeltaan noin 14,5 hehtaarin kokoinen suunnittelualue sijaitsee Nokian moottoritien ja Pyhäjärven välisellä alueella noin viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta länteen. Aluetta rajaa luoteispuolella Nokian moottoritie, idässä Mattilankatu sekä Mattilanpuisto ja Pispan palvelukeskus ja etelässä Simolankatu sekä sen pohjoispuolella olevat pientalot. Alueen länsiosassa on puistoa sekä kaupungin taimistoaluetta ja loppu osa alueesta on peltoa.
Asemakaava-alueella uutta rakennusoikeutta muodostuu noin 56 473 kerrosneliömetriä, josta pääosa on asuinrakennusten tonteilla. Hieman yli kolmannes kaava-alueen pinta-alasta jää viheralueeksi. Rakentaminen sijoittuu nykyään viljelykäytöstä pois jääneelle peltoalueelle, alueen alavimpaan kohtaan. Alueen pohjoisosan maisemapelto jätetään suojaviheralueeksi ja sitä hoidetaan niin, että näkymä Pispalaan säilyy.
Asemakaavamuutoksen lähtökohta oli hakijan ja kaupungin järjestämä arkkitehtuurikilpailu vuonna 2009, mistä suunnittelun pääperiaatteet tulivat. Sen jälkeen suunnitelmia on kevennetty, laajennettu aluetta sekä tehty muita pienempiä muutoksia. Luonnosaineisto oli nähtävillä loppuvuodesta 2020.
