Yksityisellä vartiointialalla on peiliin katsomisen paikka, neuvoo nokialainen poliisikansanedustaja Jari Kinnunen (kok).
Kinnunen perää kannanotossaan alalle koulutusuudistusta, jotta vaakalaualla olevan turvallisuusalan maine saataisiin korjattua.
– Haluan uskoa, että valtaosa yksityisen vartiointialan henkilöstöstä toimii hyvin vaikeissakin tilanteissa, ja noudattaa muun muassa vähimmän haitan periaatetta ja pyrkii sovinnollisuuteen, kuten laki yksityisestä turvallisuusalasta säätää, kirjoittaa Kinnunen.
Kinnusen mukaan vartijoiden koulutusvaatimukset laahaavat pahasti jäljessä ja koulutuksen kenttä on kirjava. Perus- ja ihmisoikeuksien merkitys, niiden sisältö sekä soveltaminen eri tilanteissa vaatii koulutusta.
– Vartijat puuttuvat ihmisten perusoikeuksiin. Paikalta poistaminen ja kiinniottaminen lienevät niitä perusoikeuksien rajoituksia, jotka näkyvät yleisölle kaikkein useimmin.
Toisen asteen opintoina voi suorittaa turvallisuusalan perustutkinnon ja saada turvallisuusvalvojan ammattinimikkeen. Koulutus kestää kolme vuotta. Kinnunen ihmettelee, että pitkän koulutuspolun lisäksi meillä on jostakin kumman syystä katsottu hyväksi hyväksyä vartijoiksi tai tilapäisiksi vartijoiksi henkilöitä, joiden koulutus lasketaan tunteina.
– Yksityisen turvallisuusalan koulutusta tulee mitä pikimmiten tarkastella ja muuttaa niin, että vartijoilla on tulevaisuudessa vähintään mainittu perustutkinto. Nyt ammatissa toimiville voitaisiin laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka hyväksytty suorittaminen on edelllytys alalla toimimiselle. Edellä mainittu tulisi voida suorittaa työn ohessa.
Kinnusen mukaan vartijan tai turvallisuusvalvojan tehtäviin henkilöä hyväksyttäessä tulisi tarvittaessa tehdä uusi suppea turvallisuusselvitys ja aina automaattisesti tarkistaa hakijan rikosrekisteritiedot.
Rikosylikomisario Kinnunen korostaa, ettei ota kantaa päkaupunkiseudun tapausten keskeneräiseen esitutkintaan.