Lasten tehohoidon kapasiteetin tarvetta selvittänyt työryhmä esittää riskisynnyttäjien siirtämistä pääkaupunkiseudulta muihin yliopistosairaaloihin. Työryhmä esittää vastasyntyneiden kirurgisten potilaiden tehohoitokapasiteetin lisäämistä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSissa. Kapasiteetin lisääminen vaatisi synnyttäjien siirtämistä muualle.
HUSin tiedotteen mukaan synnyttäjiä olisi mahdollista siirtää Turun ja Tampereen yliopistosairaaloihin. Tämä vaatisi kuitenkin vastasyntyneiden tehohoitokapasiteetin lisäämistä sekä Tyksissä että Taysissa. Molempiin on suunnitteilla kahden lisäpaikan perustaminen vastasyntyneiden teho-osastolle.
Tehohoitopaikkoja lapsille on Suomessa kaikkiaan 150. Tällä hetkellä lapsia kuitenkin voidaan hoitaa ainoastaan 132 tehohoitopaikalla. Näistä 98 on vastasyntyneiden paikkoja ja isompien lasten paikkoja 34. Merkittävä osa tehohoitopaikoista on suljettuina hoitohenkilökunnan vajeen vuoksi.
HUSin Uudessa lastensairaalassa hoidetaan kaikkein vaativinta tehohoitoa tarvitsevat lapset Suomessa. Sairaalaan on keskitetty lainsäädännöllisesti lasten sydänkirurgia ja elinsiirrot kaikkialta Suomesta.
Tehohoidon riittämättömyys on johtanut sydänkirurgian leikkausten jonoutumiseen. Leikkausjonossa Uuteen lastensairaalaan on 110 sydänlasta. Heistä 50 leikkauspotilasta on jonottanut yli lakisääteisen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta. Lasten tehohoidon kriittisen tilanteen vuoksi HUS teki lokakuussa asiasta omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviralle sekä informoi osaltaan sosiaali- ja terveysministeriötä.
Tehohoidon kapasiteetin lisääminen vaatii myös lisää rahaa. Rahoitusta tarvitaan HUSin mukaan vähintään kolmeksi vuodeksi. Rahoitusta kohdennettaisiin muun muassa hoitajien rekrytointiin ja kannustuslisiin.
– Nyt tehty selvitys tarjoaa kestävän tien tehohoidon palauttamiseen koko Suomeen. Yhteiskunnan vastuu asiassa on iso. Tilanne kysyy päättäjiltä yhteisvastuuta ja päättäväisyyttä. Lasten tehohoidon turvaamiseen tarvittava, yliopistosairaaloille kohdennettava noin 5 miljoonan euron vuosittainen rahoitustarve on asian painoarvoon nähden hyvin maltillinen, sanoo HUSin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä tiedotteessa.