Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Anu, 36, halusi kokeilla, voiko taiteella elää: näin kävi – "Sain viestejä, että olisin ostanut tuon, jos siinä olisi berliininmunkki"

Anu Peltonen maalasi herkkutauluja provosoidakseen Twitter-kansaa.

Ajattelin, että tässä mennään pari vuotta ja sitten hattu kourassa hakemaan töitä. Näin sanoo tamperelainen Anu Peltonen, joka heittäytyi hieman yli vuosi sitten yrittäjäksi ja päätti kokeilla, voisiko taiteella elää.

36-vuotias Peltonen on syntynyt Turussa ja asunut siellä suurimman osan elämästään. Hän piti maalaamisesta nuorena, mutta se jäi pitkäksi aikaa. Vuonna 2014 Peltonen tarttui vanhoihin öljyväreihinsä ja päätti maalata jotain. Palaute oli positiivista. Innostus maalaamiseen syttyi uudelleen ja siitä lähtien Peltonen maalasi silloin tällöin tilaustöitä päivätyönsä ohessa.

– Minulle oli tosi luontevaa postata niitä someen. En erikseen miettinyt, että voinko pistää tästä kuvan tai pitääkö markkinoida, Peltonen sanoo.

– Nykyään melkein jokaisessa tilauksessa ensimmäinen lause on, että näin töitäsi Twitterissä.

Peltonen on opiskellut kauppatieteitä ja työskennellyt markkinoinnin parissa. Hän tietää, miten herättää ihmisissä tunteita.

Tunteiden herättämisestä sai alkunsa myös Peltosen kenties tunnetuin taulu ”Pist siit sit viis piispist”. Turkulaisittain piispis eli piispanmunkki tunnetaan pääosin berliininmunkkina. Osa turkulaisista suhtautuu kuitenkin intohimoisesti tämän vaaleanpunakuorrutteisen munkin nimeen. Peltonen myöntää, että hän halusi testata, osaisiko maalata piispiksen, mutta myös provosoida ja ärsyttää.

– Sain viestejäkin, että olisin ostanut tuon, jos siinä olisi berliininmunkki.

Piispis-taulu päätyi kuitenkin arvoiseensa paikkaan Rostenin leipomon omistajaperheelle.

– Taulu on keskellä upeita kultakehyksisiä teoksia, Peltonen naurahtaa.

Piispanmunkit saivat sittemmin jatkoa vihreiden kuulien ja Bountyn muodossa. Twitterissä on jo kyselty masaliisojen perään. Suurin osa tuntenee tämän herkun mokkapaloina, mutta porilaisille se on masaliisa.

– Eilen mietin, että täytyy varmaan nyt sanoa, että maalaan sen. Nyt se on sanottu. Maalaan masaliisan sitten, kun on aikaa, Peltonen nauraa.

Vaikka Peltonen tunnetaan herkkutauluista, suurin osa hänen töistään on jotain ihan muuta. Aiheissa on paljon luontoa ja eläimiä. Aiemmin tänä vuonna Peltonen maalasi näyttelysarjan, jossa suula sukeltaa kalanmuotoista muovipussia, jääkarhu ui sulavien jäälauttojen keskellä ja kettu ihmettelee laitonta hakkuuta.

– Ilmastoasiat ovat tosi lähellä sydäntäni. Kaikissa tauluissa menen kuitenkin estetiikka edellä. Haluan, että jos joku kävelee näiden ohi, ei tarvitse pysähtyä ja tietää, mistä on kyse.

Peltonen ei olisi uskaltanut alkaa yrittäjäksi ilman entisen työyhteisönsä, miehensä ja vanhempiensa kannustusta ja tukea.

– Vanhemmat ohjasivat minut musiikkiluokalle, he kannustivat minua yleisurheilussa ja kilpauinnissa – ja lopettamispäätöksissä. Mitä tahansa olen sanonut vanhemmilleni, että aion tehdä näin, he sanovat, että okei. Aina voi luottaa, että siellä on tuki, Peltonen kiittelee.

– Aika monilta ihmisiltä on tullut, että hienoa, että uskallat, mutta äänestä kuulee epäilyn tai tietää, että viimeistään selän takana puhutaan, että miten se luulee pärjäävänsä ja mitä se oikein tekee.

Kun Peltonen perusti oman toiminimen, hänellä oli jonkin verran tilauksia jonossa. Hän jännitti, tuleeko niitä lisää. Tilauksia on tullut niin paljon, että ensi vuosi on jo täynnä.

– Uusia tilauksia en ota tällä hetkellä. Syy ei ole se, ettenkö jaksaisi ottaa tilauksia vuodelle 2024, mutta en itse haluaisi ikinä saada vastausta, että saat taulun vuoden ikäisestä lapsesta, mutta ehkä viiden vuoden päästä.

Peltonen luottaa myös siihen, että kaikki järjestyy.

– Totta kai on pelottanut, kun syksyllä sain ensimmäisiä viestejä, että täytyy sittenkin katsoa tuota vuodenvaihteen tilausta. Jos en taiteella joskus pärjääkään, aina olen jotain keksinyt. Enkä ole niin ylimielinen, ettenkö voisi palata palkkatöihin, Peltonen sanoo.

– Onneksi ensi vuodelle on myös yhteistyösuunnitelmia toisten alojen yrittäjien kanssa.