Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ennakkotietolaskelman mukaan vuonna 2021 Pirkanmaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 2,5 prosenttia edellisvuoteen 2020 verrattuna. Asukaskohtaiset päästöt Pirkanmaalla laskivat 3,3 ja kaikki Suomen kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt laskivat 3,1 prosenttia.
Pirkanmaan kunnista eniten päästöjään vähensivät Ruovesi ja Mänttä-Vilppula, kumpikin 7,3 prosenttia edellisvuoden päästöihin verrattuna. Seuraavaksi eniten päästövähennyksiä tehtiin Kangasalla (-7,2 %) ja Punkalaitumella (-6 %). Uutena kuntana mukaan Pirkanmaan päästölaskentaan saatiin Kuhmoinen, joka liittyi vuoden 2021 alusta Pirkanmaahan.
Suurimmat päästölähteet Pirkanmaalla vuonna 2021 olivat tieliikenne (31,2 %), maatalous (14,3 %) ja kaukolämpö (15,1 %). Tieliikenteen päästöt vähenivät edelleen 2,3 prosenttia vuoden 2020 koronavuoteen verrattuna. Hieman kasvanut tieliikenteen ajosuorite ei siis kasvattanut tieliikenteen päästöjä pandemiaa edeltäneelle tasolle. Tähän ovat syynä muun muassa ajoneuvokannan uusiutuminen, käyttövoimajakauman muutos sekä merkittävimpänä tekijänä polttoaineiden suurempi biokomponenttien osuus.
Maatalouden päästöt vähenivät 3,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Pirkanmaalla kaukolämmön päästöt kasvoivat 1,3 prosenttia. Vaikka päästöt vähenivät lähes kaikilla sektoreilla, hidasti kasvanut lämmitystarve rakennusten lämmityksen päästövähennystahtia. Vuosi 2021 oli kylmempi kuin vuosi 2020. Tampereen kaupungin huomattava investointi kaukolämpöön eli Naistenlahti 3 valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Täten sen tuottamat päästövähennykset näkyvät vasta vuoden 2023 tilastoissa.
Suurin yksittäinen päästövähennys välillä 2020–2021 toteutui Pirkanmaalla öljylämmityksen päästöissä (-26,6 %). Yksi selitys tälle arvioidaan olevan valtakunnallisesti Pirkanmaan ely-keskuksen kautta jaettava valtion taloudellinen tuki öljylämmityksestä pois siirtymisestä.
Kokonaisuudessaan Pirkanmaan ilmastopäästöt ovat vähentyneet vuosien 2007–2021 välisenä aikana 33,5 prosenttia. Pirkanmaa Hinku-maakuntana tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Tavoitteen saavuttamiseksi on päästövähennystä maakunnallisesti jäljellä vuosille 2022–2030 vielä 46,5 prosenttia, jotta 80 prosentin päästövähennys vuoden 2007 tasosta saavutetaan. Jäljelle jäävät 20 prosenttia päästöistä kompensoidaan esimerkiksi maankäyttö- ja metsätaloussektorin eli LULUCF-sektorin toimin sekä uusiutuvan energian tuotannolla. Tällöin myös hiilinielujen merkitys korostuu. Pirkanmaalla on Pirkanmaan liiton mukaan hakkuuvelkaa, minkä vuoksi hiilinielut todennäköisesti pienenevät lähivuosina.
Pirkanmaan hiilineutraaliustavoite on saavutettavissa mutta tehtävää on paljon ennen vuotta 2030.
– Pirkanmaalla tehdään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja olemme edelläkävijä kiertotaloudessa. 46,5 prosentin päästövähennys vaatii meiltä kuitenkin ripeitä päästövähennystoimia sekä rakennemuutosta, jotta tavoitteeseen päästään. Siinä kiertotalous ja muut vähähiilisyyteen tähtäävät hankkeet ja investoinnit ovat tärkeässä roolissa, toteaa kehittämispäällikkö Liisa Hyttinen Pirkanmaan liitosta tiedotteessa.
SYKE on koonnut yhteen kuntien ja maakuntien energiaan ja liikenteeseen liittyviä indikaattoreita vuosilta 2017—2021. Indikaattorit tukevat ja täydentävät kuntien ja maakuntien ilmastotyön etenemisen seurantaa päästölaskennan ohella.
Indikaattoreista voidaan Pirkanmaan osalta havaita, että verkkoon kytketyn aurinkosähkön pientuotanto on seitsenkertaistunut Pirkanmaalla vuodesta 2017. Vuonna 2021 Pirkanmaalla jo lähes 10 000 rakennusta hyödynsi maalämpöä. Liikenteen osalta merkittävää on sähkö-, hybridi- ja kaasuautojen osuuden moninkertaistuminen sekä sähkö- ja kaasutankkausasemien nopea lisääntyminen. s