Kaupunki joutuu ottamaan lisää velkaa saadakseen investoinnit toteutettua.
Nokian kaupunki suunnittelee ensi vuodelle merkittäviä investointeja. Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäisen talousarvioesityksessä ensi vuodelle on varattu investointeihin 33,4 miljoonaa euroa.
Kaupungin oma tulorahoitus ei riitä investointien kattamiseen vaan kaupunki joutuu ottamaan lisää velkaa.
– Tavanomainen investointitaso Nokialle on historiallisesti ollut 15–16 miljoonaa, kertoo talousjohtaja Mikko Koskela.
Vuonna 2020 Nokian kaupunki aloitti kuitenkin kiinteistöinvestointien korvausohjelman, jota jatketaan edelleen. Käytännössä vuosittaiset investointimenot ovat tuplat siihen, mitä historiallinen taso on ollut. Nokialla on edessään peräti 116,2 miljoonan investoinnit kolmessa vuodessa.
Merkittävin investointi on uusi palloiluhalli, jonka rakentamisen piti alkaa jo tänä vuonna. Se on kuitenkin lykkääntynyt. Maanantaina Nokian kaupunginvaltuusto myönsi hankkeelle 2,6 miljoonan euron lisämäärärahan.
Toinen merkittävä rakennushanke, kruununjalokivi, kuten Koskela kuvaa, on Nokian uusi hyvinvointikeskus. Se valmistuu kesällä 2023 ja luovutetaan suoraan hyvinvointialueen käyttöön. Kolmas suurimmista investoinneista on Siuro-Linnavuoren alueen uusi päiväkoti, jonka rakentamisen pitäisi alkaa vuodenvaihteessa ja valmista arvioidaan olevan vuonna 2024.
Investoinnit eivät kuitenkaan lopu vuoteen 2023. Suunnitelmakaudella 2023–2025 listalla on myös muun muassa asema- ja matkakeskusalue. Hankkeelle on varattu 9,6 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevilla toteutuslistoilla ovat uimahallin ja yhtenäiskoulun rakentamiset.
– Kaupunki on investointiohjelmalla velkaantumassa 59 miljoonaa euroa, Koskela sanoo.
Asukaskohtainen velkaantumismäärä suunnitelmakaudella on 1 600 euroa.
– Velkaantuminen ei ole vielä holtittomalla tasolla. Olemme tietoisesti tehneet sen päätöksen, että investoinnit laitetaan kuntoon, Koskela sanoo.
Kaupunginjohtaja Väätäinen toteaa, että investoinnit tulevat vielä vuonna 2026 olemaan korkealla tasolla. Vuodelle 2026 on suunniteltu muun muassa uimahallin valmistuminen.
– Vuodesta 2027 eteenpäin näyttää siltä, että meidän pahin paine tulee puuttumaan ja hankkeet, jotka nyt tiedetään, on toteutettu vuoden 2026 loppuun mennessä, Väätäinen sanoo.
Toisaalta jos talonrakentamispuoli on hoidettu vuoteen 2027 mennessä, infrapuolella investointitarve ei katoa.
– Infrarakentamisen tarpeet ovat jatkuvia ainakin, jos kaupunki kasvaa. Infran puolellakin on korjausvelkaa, jota täytyy hoitaa, Väätäinen sanoo.
Isoihin investointipäätöksiin liittyy myös riskejä. Yksi riski on korkotaso.
– Julkisyhteisöt saavat kyllä lainaa, mutta korkoon liittyy kysymyksiä. Korkokustannukset tulevat nousemaan. Toinen iso riski on kustannusinflaatio eli kuinka paljon rakentamisen kustannukset nousevat, Väätäinen sanoo.
– Vastapuolella on, että saadaan uusia, nykyaikaisia toimitiloja ja tiedän, että Nokialle on muuttanut perheitä siksi, että Nokialla on päätetty laittaa koulut kuntoon. Investoinnit luovat vetovoimaa ja sitä kautta tulee kaupungille tuloja.