Tampereen kaupungin ensi vuoden talousarvio ja vuosien 2023–2026 taloussuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maanantaina 14. marraskuuta. Kaupungin toimintamenot ovat vuonna 2023 arviolta 1,081 miljardia euroa. Vuosikate on 126,9 miljoona euroa ja tilikauden tulos tasapainossa eli nolla.
Kaupunginvaltuusto vahvisti vuoden 2023 tuloveroprosentiksi 7,61 (nykyinen 20,25). Sote-uudistuksen vuoksi kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja leikataan 12,64 prosenttiyksiköllä, ja vastaavasti valtion verotus kiristyy vuonna 2023.
Valtuuston päätöksellä kaupungin kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Vuonna 2023 kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 98,5 miljoonaa euroa. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi valtuusto vahvisti 1,25. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on 0,65 ja muiden asuinrakennusten 1,10. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti on ensi vuonna 5,00, yleishyödyllisten yhteisöjen 0,40 ja voimalaitosten 3,00.
Kaikkiaan verotuloja arvioidaan kertyvän ensi vuonna noin 630 miljoonaa euroa. Tampereen verotulokehityksessä tapahtuu suuria heilahteluja sote-uudistuksen vuoksi taloussuunnitelmakaudella 2023–2026, ja siksi kunnallisverojen ja yhteisöverotulojen arviointi on ongelmallista. Kokonaisuudessaan verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) arvioidaan ensi vuonna vähenevän kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna noin 55 prosenttia. Nettomenojen arvioidaan laskevan noin 58 prosenttia (elokuun ennuste) kuluvasta vuodesta. Sote-uudistuksen myötä kuntien osuutta kunnallisverosta ja yhteisöverosta pienennetään merkittävästi. Yhteisövero-osuuden arvioidaan pysyvän ensi vuonna ennallaan, nykyisellä jako-osuudella sen arvioidaan olevan yhteensä 90 miljoonaa euroa.
Tampereen investointitarve ja -taso pysyvät vuonna 2023 edelleen korkeina. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut ulkoiset investointimenot ovat ensi vuonna yhteensä 222,2 miljoonaa euroa. Tästä noin 70 prosenttia eli 159,6 miljoonaa euroa kohdistuu talonrakennushankkeisiin ja yhdyskuntarakentamiseen.
Investoinnit jakaantuvat uudis- ja lisärakentamiseen (55%) sekä korjaushankkeisiin (45%). Keskeisiä investointikohteita ovat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rakennukset, joihin varataan noin 66,6 miljoonaa euroa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden rakennuksiin on budjetoitu 29,1 miljoonaa euroa.
Investointien ja vuosikatteen välistä suhdetta kuvaava investointien tulorahoitusprosentti on 57. Investoinnit pyritään toteuttamaan ilman lisävelkaantumista ja rahoitustarve pyritään kattamaan omaisuuden myynneillä ja kassavaroilla. Vuonna 2023 omaisuutta arvioidaan myytävän noin 29,9 miljoonalla eurolla. Jos kaupungin kiinteistöomaisuuden myynnit toteutuvat suunnitellusti kaupungin korollinen velka ei kasva. Asukaskohtaisen lainamäärän arvioidaan laskevan ensi vuonna 3 728 euroon.
Pormestari Anna-Kaisa Ikosen (kok.) tekemä toivomusponsi talousarvioon 2023 hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti. Ponnessa todetaan, että Tampereen kaupungin on huolehdittava siitä, että joukkoliikenteen hintataso, hinnoittelun yhdenvertaisuus, palvelutaso ja linjasto ovat jatkossakin sellaisia, että joukkoliikenne pysyy käyttäjilleen vetovoimaisena ja sen kulkutapaosuus kasvaisi nykyisestä. Kaupungin on huolehdittava siitä, että joukkoliikenteen hinnoittelua kehitetään koko Tampereen alueella yhdenvertaisemmaksi. Samalla joukkoliikenteen vetovoima osaltaan tukisi kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tampereen joukkoliikenteen lipunhintoja ollaan nostamassa ensi vuonna. Asiakkaille korotukset näkyvät toukokuussa.
Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti tehdä muutamia tekstilisäyksiä talousarvioesitykseen: Perusopetuksessa vahvistetaan alueellista tasa-arvoa huomioimalla myönteisen erityiskohtelun alueelliset tarpeet. Kulttuurin osalta edistetään suunnitelmallisesti hyvinvointia ja terveyttä yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa, huomioiden myös ikääntyvän väestön ja omaishoitajien tarpeet.
Liikunta ja nuoriso -osiota täydennettiin niin, että erityisuimakortin hinnoittelussa huomioidaan pienituloisuus. Ikääntyvän väestön liikuntamahdollisuuksia kehitetään toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja terveyden edistämiseksi huomioiden myös omaishoitajat. Lisäksi lähiöohjelman ja Me-talon toiminnan päättyessä Peltolammi–Multisilta-alueen asukastoiminnalle osoitetaan toimintojen jatkuvuuden turvaavat tilat yhteistyössä kaupungin ja alueen toimijoiden kanssa.
Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -osioon lisättiin painotus siitä, että kaupunki edistää ikäihmisten monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja yhteisöllistä asumista. Yhdyskuntalautakunnan osalta valtuusto teki täydennyksen: Valtuuston edellyttämä Aitolahden ja Teiskon haja-asutusalueen rantoja koskeva selvitys mahdollisista loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutoksista vapaa-ajan käytöstä pysyvään asumiseen toteutetaan kuluvan valtuustokauden aikana.
Näin Tampere rakentaa vuonna 2023 – Kärkikymmenikössä kaksi muuta kuin koulua tai päiväkötia