Rakennusalalle ja muuhunkin yritystoimintaan on viime vuosina vakiintunut oman siivunsa ottava välikäsi: laskurahoituspalvelut.
Maanrakennusyrittäjä Seppo Saarelainen SKS Infrasta arvioi, että väliportaan muodostuminen voi nostaa myös esimerkiksi uuden asunnon hintaa, jos alihankkijayritys pystyy laskuttamaan lisäkulun tilaajalta.
Käytännössä palvelu toimii niin, että yritys myy laskun laskurahoituspalvelijalle, jolloin se saa maksun heti tililleen. Laskun ostava yritys laskuttaa sitten summan tilaajalta.
– Ei siinä ole järkeä muille kuin niille rahoitusyrityksille, jotka tekevät laskurahoitusta. Ne ovat isoja firmoja, rahoittajayrityksiä ja pankkeja. Tämä on keinotekoisesti rakennettu järjestelmä, joensuulainen Saarelainen sanoo.
Hän toimii myös Koneyrittäjät ry.n luottamustehtävissä sekä Maarakennusvaliokunnan puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä.
Laskutuspalveluille on kysyntää, koska pk-yrittäjät saavat maksunsa liian hitaasti etenkin suurilta toimeksiantajilta. Saarelaisen mukaan suuret yksityiset yritykset vaativat jo lähtökohtaisesti 30 päivän maksuaikaa ja välillä pitempääkin.
Äskettäin eräs yritys asetti Saarelaisen mukaan jo urakkatarjouspyynnössä ehdoksi 45 vuorokauden maksuajan.
Maksuaikalain mukaan yritysten väliset laskut tulisi maksaa 30 vuorokaudessa, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu.
– Jos asia sanotaan suomeksi, pienet yritykset joutuvat toimimaan isojen yritysten pankkina.
Maksuaikojen venymisestä kärsivät tuhannet pk-yritykset Suomessa, ilmenee vielä julkaisemattomasta Suomen Yrittäjien Yrittäjägallupista.
Vastaajista noin joka kolmas on saanut odottaa saataviaan yli 30 päivää.
Erityisen pitkiä maksuajat ovat teollisuudessa, sillä yli 30 päivän maksuajoista on kokemusta jopa joka toisella alan pk-yrityksellä. Kaupan alallakin näin kertoo 40 prosenttia.
Maksuajat ovat Saarelaisen mukaan pidentyneet vuosien varrella huimasti. Kun hän vuonna 1995 aloitti yrittäjänä, tyypillinen maksuaika oli 14 vuorokautta. Digilaskujen piti nopeuttaa prosessia, mutta on käynyt päinvastoin.
– Asiassa on keinotekoista tarkoitushakuisuutta. Jos tätä ryhdyttäisiin penkomaan kunnolla, kaikki ei kestäisi päivänvaloa.
Saarelaisen mukaan laskutukseen on pesiytynyt myös ilmiö, jossa maksaja yrittää pitkittää maksuaikaa tarkoituksellisesti. Laskuja esimerkiksi riitautetaan tai laskutusperusteita käydään aikaa vievästi läpi jo ennen laskun lähettämistä.
Pitkät maksuajat ovat ongelma, koska pienillä yrityksillä on omat laskunsa maksettavina.
– Yrityksillä on paljon työntekijöitä ja alihankkijoita ja meidän kaikkien pitää pystyä hoitamaan velvoitteemme, Seppo Saarelainen kertoo.
Hänen mukaansa maksuaikojen pidentyminen korostuu esimerkiksi urakoissa, joissa yritys voi laskuttaa suorituksensa vasta omien kustannustensa kerryttyä jo jopa usean viikon ajan, kun yritys on hankkinut materiaaleja, ostanut alihankintaa ja tehnyt omaa työtään. Näin laskutusjakso voi muodostua todella pitkäksi, jopa 45–90 vuorokaudeksi.
Yrittäjägallupin mukaan pitkät maksuajat aiheuttavat taloudellista haittaa erityisesti juuri rakentamisessa (45 prosenttia) ja teollisuudessa (38 prosenttia). Pahimmillaan tilanne voi johtaa jopa konkurssiin.
– Maan tapa on, että suuryritys lähettää yksipuolisesti tiedon, jossa ilmoitetaan pienyrittäjän saavan rahansa myöhemmin kuin sääntely edellyttää, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula vielä julkaisemattomassa tiedotteessa.
Yksipuolisesta maksuajan pidennyksestä on kokemusta Yrittäjägallupin mukaan useammalla kuin joka viidennellä (22 prosentilla) pk-yrityksellä. Jos luvun suhteuttaa kaikkien pk-yrittäjien määrään, ongelma koskee 66 000:ta yritystä.
Yksipuolisella ilmoituksella maksuaikoja pidennetään etenkin rakentamisessa (37 prosentilla vastaajista kokemusta) ja teollisuudessa (34 prosentilla kokemusta).
Yli puolet yrityksistä (51 prosenttia) kertoo että lakia ei ole noudatettu, kun maksuaikoja on pidennetty.
– Eli puolessa niistä tapauksista, joissa palvelun tai tuotteen toimittanut yritys on joutunut odottamaan maksua yli kuukauden, ei ole sovittu pidemmästä maksuajasta, vaikka laki sitä vaatii, Janne Makkula sanoo tiedotteessa.
Lain noudattamatta jättäminen on mahdollista, koska siitä ei käytännössä seuraa mitään. Näin kertoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.
– Pienyrittäjä voisi tietyin kriteerein viedä asian markkinaoikeuden ratkaistavaksi, mutta koska menettely on epävarma, raskas ja kustannusriskinen, ei näin ole tainnut koskaan tapahtua. Sen vuoksi laiton meno voi jatkua, Toivonen kertoo sähköpostitse.
Yrittäjät vaatiikin parannusta asiaan.
Järjestön mukaan oikeusministeriössä valmisteltu esitys asian ratkaisemiseksi on erinomainen. Sen mukaan Suomeen perustettaisiin valvova viranomainen, jolle yrittäjät voisivat ilmoittaa sopimuskumppanin lainvastaisista vaatimuksista. Viranomaisella olisi toimivalta tutkia, ohjeistaa ja määrätä sanktioita lainvastaisesta menettelystä.
– Meidän käsityksemme mukaan laiton tilanne kuitenkin vähenisi merkittävästi jo sillä, että viranomainen asetetaan ja olisi pelko siitä, että laiton tilanne esimerkiksi maineikkaan suuryrityksen johdossa todettaisiin, Toivonen sanoo.
Yrittäjägallupin toteutti Suomen Yrittäjien pyynnöstä tutkimuslaitos Kantar. Tiedonkeruu tehtiin 7.–17.10.2022. Tutkimukseen vastasi 1 091 pk-yrityksen edustajaa. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 prosenttiyksikköä.
