Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pirkkala nousi taas kuntavertailun ykköseksi! Mikä on menestyksen salaisuus? – Pormestari löytää yhden tärkeän kehityskohteen

Konsulttitoimisto WSP:n laatiman selvityksen ykköspaikkaa piti toista vuotta peräkkäin Pirkkala.

Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa työllisyyttä, yritysten määrää, työpaikkaomavaraisuutta, väkiluvun muutosta ja päästöjen vähenemää.

Pirkkala pärjäsi valtakunnallisesti muun muassa lasten pienituloisuusasteessa (5,7%), tulotasossa (24 503) ja väkiluvun muutoksessa (+13,75%). Kaupunkiseudun kuntia verrattaessa Pirkkala pärjäsi muun muassa työpaikkaomavaraisuudessa (72%).

Pirkkalan pormestari Marko Jarva (kok.) toteaa, että Pirkkala on vastaavanlaisissa ja vähän eri näkökulmista tehdyissä kyselyissä pärjännyt aiemminkin. Perussyyt ovat Jarvan mukaan yksinkertaiset: vireä kaupunkiseutu ja sen yhteistyö, sijainti ja väestörakenne.

– Korostaisin hyvää yhteistyötä. Tämä ei ole pelkästään klisee, koska palaute tulee muilta kaupunkiseuduilta. Sen perusteella olemme osanneet viimeisen 10–15 vuoden aikana rakentaa yhteistyötä muuksikin kuin sanahelinäksi, Jarva sanoo.

– Totta kai jos katsoo karttaa ja sitä, missä me olemme ja missä tiet kulkevat, sijaintikin on ihan hyvä.

Jarvan mukaan Pirkkalan ”vähäiset tonttivarannot” ovat osoittautuneet hyviksi logistiselle keskittymälle.

– Esimerkkinä vaikka kehätie, joka halkaisee Pirkkalan kunnan. Sen varteen on muodostunut aika vireä teollisuusalue.

Kolmas perussyy on väestörakenne, joka on Jarvan mukaan hyvä.

– Meillä on lapsiperheitä, mutta meillä on myös yli 75-vuotiaiden määrän suhteellinen kasvu iso, se on kärkiluokkaa Suomessa. On hyvä, että on kaiken ikäistä, mutta kunnan palveluiden näkövinkkelistä tuppaa olemaan niin, että vanhempi väestö tarvitsee jossain vaiheessa vähän enemmän palveluita.

Yhdeksi tekijäksi Jarva nostaa myös asenteen, jolle on varattu oma osionsa myös Pirkkalan kunnan strategiassa. Asenne-osion tavoitteina ovat muun muassa hyvät palvelut asukkaille, aktiivinen yhteistyö kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa sekä nopea reagointi ja palveluiden jatkuvana kehittäminen.

– Ainakin minulle se tarkoittaa myös sitä, että meillä jokainen suhtautuu työhönsä pieteetillä. Jokainen voi ammattiylpeydellä tehdä sitä hommaa, missä on.

Jarva nimeää yhdeksi menestyksen kulmakiveksi myös kunnan sisäisen yhteistyön päättäjien ja viranhaltijoiden kesken.

– Jos päättäjät ja viranhaltijat eivät puhu tai pärjää keskenään eikä löydy yhteistä säveltä, on aika vaikea saada aikaan päätöksiä, jotka oikeasti vievät asioita eteenpäin.

Jarva muistuttaa, ettei yhteistyö ole sidottu valtuustokausiin, vaan yhteistyö ja kunnan kehittäminen on pitkäjänteistä puuhaa.

– Aikanaan kun on Partolaa ja tämän tyyppisiä päätöksiä tehty, että on päätetty kehittää kuntaa, niin ne ohjaavat sitä jatkumoa.

Pirkkala on pitänyt kärkipaikkaa WSP:n selvityksessä nyt kaksi vuotta. Jatko ei kuitenkaan ole itsestään selvä.

– Se kääntyykin aika helposti ja jos se kääntyy toiseen suuntaan, sieltä on vaikeampi tulla ylöspäin. Alaspäin meno on helppoa, kun pistää hanskat tiskiin.

Mitä sitten pitäisi tehdä, että kärkisijoilla pysyttäisiin jatkossakin?

– Jos ajattelee pelkistäen, miksi kärkipäässä halutaan olla, silloin meidän on helpompi suoriutua niistä velvollisuuksista, jotka esimerkiksi valtio meille asettaa. Ja esimerkiksi ympäristötietoisuus on tärkeää. Hyvinvoiva kunta pystyy huolehtimaan myös niistä asioista paremmin kuin huonosti voiva. Elinvoima ei ole itseisarvona tärkeää. Se on tärkeää, että asukkaat viihtyvät ja me pystymme huolehtimaan omista velvoitteistamme.

Olennaista on kunnan kehittäminen jatkossakin.

– Me olemme Pirkanmaan pienin kunta, mutta meillä on 72 kilometriä rantaviivaa. Sitä ei ole hirveästi hyödynnetty tällä hetkellä.

– Ja jos elinvoimasta puhutaan, ensi keväänä tehdään merkittäviä päätöksiä esimerkiksi ratikan osalta. Kuten Tampereella on nähty, sillä on vaikutusta mihin suuntaan kunta kehittyy. Tällaisia isoja päätöksiä, jotka vaikuttavat seuraavat 20–30 vuotta ainakin.