Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Suuret kansainväliset teemanäyttelyt vai oma historia? – Uusi Tampereen museopomo: Barcelonassakin otetaan mallia Amurin museokorttelista

Uuden museopomon mukaan Vapriikki tarvitsee vetävät suurnäyttelyt, mutta Tampereen omaa historiaa ei jätetä vain sivuosaan.

Tampereen historiallisten museoiden uusi johtaja Kimmo Antila on ollut virassaan vasta pari viikkoa, mutta Vapriikissa mies on kuulunut niin kutsutusti kalustoon jo melkein pari vuosikymmentä.

– Pitkälti tiedän, että mitä täällä on meneillään ja suunnitteilla, aloittaa Antila, 56.

Vuosina 2006–2012 Antila oli projektipäällikkönä suunnittelemassa Vapriikin omista kokoelmista tehtyjä pitkäkestoisia näyttelyjä.

– Silloin pysyvästä Pirkanmaa-näyttelystä mentiin kohti teemallisempia kokonaisuuksia. Yhä esillä oleva Tampere 1918 on tärkeimpiä museotöitä urallani.

Vuonna 2013 Antila siirtyi Postimuseon museonjohtajaksi. Tämä ei tarkoittanut pitkää poissaoloa Tampereelta, sillä Postimuseo siirtyi Helsingistä Vapriikkiin syksyllä 2014.

Postimuseo on toinen Vapriikin kahdesta ulkopuolisella rahoituksella toimivasta yksityisestä museosta. Toinen on Suomen Jääkiekkomuseo. Lisäksi muun muassa Suomen Pelimuseon taustalla on yritysrahaa ja joukkorahoituskampanja.

Antila on vastaa varovaisesti kysymykseen siitä, olisiko Vapriikissa sijaa useammallekin museokokonaisuudelle, jonka kustantaa joku muu kuin Tampereen kaupunki.

Museot voivat nostaa asioita yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Ainahan me ollaan kiinnostuneita. Yhteistyön luominen on tärkeää. Monipuolisuus on Vapriikin vahvuus, mutta neliöt tulevat vastaan.

Antilan mukaan Tampereen historiallisten museoiden oma tuote on kunnossa. Vapriikin lisäksi tarjontaan kuuluvat Näsilinnan Milavida ja Amurin museokortteli.

– Asiakkaat käyvät museoissa ja henkilökunta on motivoitunutta. Asiat tehdään kunnianhimoisesti, sanoo Antila.

Pari viikkoa sitten sulkeutunut Vapriikin Apinat – Kädellisten tarina -näyttely keräsi peräti 142 000 kävijää.

Antilan mukaan vetovoimaiset useimmiten kansainvälisenä yhteistyönä toteutetut teemanäyttelyt jatkuvat Vapriikissa tulevaisuudessakin.

– Vapriikin menestys rakentuu siihen, että täällä on koko ajan vetovoimaisia kansainvälisen tason näyttelyitä.

Museon ohjelmistosuunnittelu on tasapainoilua vetovoimaisten suurnäyttelyiden ja kaupungin omaa historiaa esittelevien näyttelyiden välillä. Antila ei pidä ongelmana sitä, että Tampereelta puuttuu kaupungin tarinan kompaktissa muodossa kertova niin kutsuttu kaupunginmuseo.

– Tampereella on hajautettu kaupunginmuseo. Meillä Vapriikin monet näyttelyt, Amurin museokortteli ja Milavida tarjoavat kukin oman näkökulmansa kaupungin tarinaan.

– Olin vastikään Barcelonassa ja siellä kaupunginmuseokonsepti koostuu noin 10 eri kohteesta. Erässä niistä on otettu mallia nimen omaan Amurin museokorttelista.

Yleisön viihtymisen lisäksi Antila korostaa museoiden yhteiskunnallista tehtävää.

– Museot voivat nostaa asioita yhteiskunnalliseen keskusteluun. Museolaissa edellytetään työtä demokratian edistämiseksi. Pelkästään nämä ovat isoja tehtäviä ja suuri vastuu.

Antilan mukaan museon tehtävänä auttaa ihmistä hahmottamaan paikkansa maailmassa ja tarjoamaan rakennuspuita identiteetille.

Tehtävien toteuttamiseen tarvitaan siksi sekä kaukaisia kulttuureja avaavia suuria teemanäyttelyjä että kokonaisuuksia, jotka auttavat pitkään kaupungissa asuvia ja uusia tamperelaisia hahmottamaan kaupungin kehitystä.

– Nykypäivänä on tärkeää muistaa, että museot tarjoavat tutkittua tietoa, eivät mielipiteitä.