Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tällainen on rakastetun runoilijan Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satumetsä, joka on laajenemassa – "Monin paikoin on säilynyt tietty koskemattomuuden leima..."

Kirsi Kunnaksen kunniaksi Ylöjärvelle perustettua suojelualuetta halutaan laajentaa.

Salaperäinen, tunnelmallinen ja kaunis.

Näin kuvailee Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Anneli Jussila Ylöjärvellä sijaitsevaa Tiitiäisen metsää. Luonnonperintösäätiö perusti Tiitiäisen metsä -nimisen suojelualueen kirjailija Kirsi Kunnaksen toiveesta vuonna 2020. Myös Kunnaksen kustantaja WSOY lähti tukemaan suojelua. 27 hehtaarin suojelualuetta suunnitellaan nyt laajennettavan.

– Voi sanoa, että se on hyvin kaunista metsää. Isoja kuusia ja minun mielestä metsänä myös salaperäinen huolimatta siitä, että siellä on kuntalaisten retkipolkuja syntynyt aika lailla, Jussila sanoo.

– Monin paikoin on säilynyt tietty koskemattomuuden leima. Tosi tunnelmallinen metsä.

Tiitiäisen metsä sijaitsee Pikku-Ahveniston ulkoilualueen lähellä. Metsä yhdistyy Mikkolankorven ja Harjun luonnonsuojelualueisiin. Jos Tiitiäisen metsän laajennusosasta päästään sopuun, se tulee nykyisen alueen eteläpuolelle ja ulottuu Iso-Ahvenisto-järven rantaan. Laajennusalue olisi 31 hehtaaria.

– Silloin ekologinen käytävä suojelualueiden välillä vahvistuu ja syntyy hieno, yhtenäinen kokonaisuus. Monet lajit tarvitsevat tällaisia laajempia pinta-aloja, etteivät suojelualueet ole vain pikkuisina laikkuina siellä täällä, Jussila sanoo.

Tiitiäisen metsästä ei ole vielä tehty tarkempaa luontokartoitusta. Alueella on kuitenkin havaittu vanhan metsän indikaattoreista oravuotikkaa ja riukukääpää. Lisäksi alueella on nähty monia tikkalajeja ja pyy.

– Pyy ei vaadi ihan aarniometsää, mutta se on kuitenkin hyvä laji, koska kaikki kanalinnut ovat olleet ahdingossa avohakkuiden takia.

Puun hinnat ovat nousseet ja suojelutyö on siksi entistä vaativampaa.

Suojelupäätöksiä ei kuitenkaan tehdä yksittäisten lajien perusteella vaan Luonnonperintösäätiö katsoo kokonaisuutta.

– Metsän rakenne on luonnontilaisen kaltainen. Ei ole täydellistä koskematonta metsää, jonkin verran on joskus haettu puuta, mutta metsänpohjaa ja puuston rakennetta ei ole rikottu. Alueella on eri ikäisiä puita, vanhoja, pystyssä olevia keloja ja pökkelöitä.

– Siellä on myös todella erikoisia, isoja kiviä. Ne tekevät vähän satumetsän tunnun, kun kivistä muodostuu kaikenlaisia hahmoja. Hämärässä voi näyttää mielenkiintoiselta.

Alueella on myös havaittu liito-oravien jätöksiä.

Tiitiäisen metsä on varsin laaja alue. Alueella kulkee ihmisten retkeilypolkuja, joista osa on syntynyt spontaanisti kuntalaisten kulkiessa. Mahdollinen laajennusalue rajautuu rantaan, mikä on Jussilan mukaan erityisen kaunis alue.

– Alue on aika iso ja on myös hiljaisia, kätkömäisiä paikkoja, minne polut eivät ulotu. Me hankimme ja rauhoitamme alueita ensisijaisesti luonnon takia.

– Näin isolle alueella mahtuu sekä retkeilyä että luonnon piilopaikkoja. Tässähän tulee melkein 60 hehtaaria suojelualuetta ja kun nämä yhdistyvät vielä kunnan olemassaoleviin suojelualueisiin, puhutaan jo parista sadasta hehtaarista. Vaikka tämä on retkeilymaastoa, tärkein asia meille ja meidän lahjoittajille on, että luonnon itsensä takia suojellaan.

Tiitiäinen on Kirsi Kunnaksen menninkäishahmo. Nimi sopii siis varsin hyvin tunnelmalliselle metsälle.

– Lähellä on myös päiväkoteja ja kouluja, tämä sopii niille retkikohteeksi, Jussila sanoo.

– Kaikille alueille emme rohkaise, että tulkaa isolla joukolla retkelle. Meillä on hyvin pieniäkin alueita, jotka ievät kestä isoja ryhmiä, mutta tämä on sijaintinsa, kokonsa ja valmiiden polkujen puolesta oivallinen retkeilymaasto.

Alueelle on suunniteltu myös tauluja, joissa kerrottaisiin sekä Tiitiäisestä että alueesta.

Tuleva laajennusalue on Ylöjärven kaupungin omistuksessa. Parhaillaan neuvotellaan hinnasta. Jussila toivoo, että kaupat on tehty ensi vuonna. WSOY on tukemassa kauppaa ja myös yksityisiltä ihmisiltä kerätään lahjoituksia.

– Tämä on siitä harvinainen tapaus, että kohdetta voi tukea jo etukäteen. Usein ostamme ensin jonkun metsän ja niihin voi kohdentaa jälkikäteen lahjoitukset.

Tällöin kyse on yleensä yksityisestä maanomistajasta, joka saattaa muuttaa mielensä ja perua kaupat. Tästä syystä etukäteiskeräys on Jussilan mukaan ongelmallinen, sillä kohteeseen lahjoittaneet eivät ilahtuisi hankkeen kaatumisesta.

– Nyt kun on kunta myymässä, voidaan lähteä aika varmalta pohjalta, Jussila sanoo.

Jussila toivoo, että kunta tulee hintaneuvotteluissa vastaan.

– Tämä on hyvin puustoinen metsä ja eteläistä Suomea. Puun hinnat ovat nousseet ja suojelutyö on siksi entistä vaativampaa. Tukea toivotaan kaikilta, jotka välittävät luonnosta ja metsien säilymisestä.