Pääradan peruskorjaushanke aloitettava välittömästi, linjaa Pirkanmaan liitto kannanotossaan Suomi-rata Oy:n tänään julkistamaan selvitykseen Helsingin ja Tampereen välisestä junaliikenteestä.
– Saavutettavuus ei ole vain nopeutta, vaan se on myös liikenteen sujuvuutta, toimintavarmuutta, välityskykyä ja riittävien yhteyksien tarjontaa operaattoreilta. Suomi-rata Oy:n selvitysten valmistuttua kaipaan vielä pikaista, kokoavaa tarkastelua, jossa myös operointi olisi kuvassa mukana, toteaa maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen tiedotteessa.
Ahosen mukaan nykyinen päärata ja siihen henkilö- ja tavaraliikennettä syöttävät liityntäyhteydet tarvitsevat sekä peruskorjausta että lisäkapasiteettia, erityisesti välillä Tampere-Helsinki.
Pääradalla Tampere-Helsinki -välillä on rahoitustaan odottamassa myös Pasila-Riihimäki -välin 3. vaihe, jonka valmistuminen tulee niin ikään lyhentämään matka-aikoja.
– Vahvasti esillä ollut Lentorata palvelisi ensisijaisesti pääkaupunkiseudun tarpeita. Pirkanmaan kannalta oleellista ei ole muutamaa minuuttia nopeampi yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle, vaan laajasti ymmärretty, Helsingin ja Tampereen työmarkkinat yhdistävä hyvä saavutettavuus, maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen toteaa.
Ahonen muistuttaa, että kun suuret raideliikennehankkeet rahoitetaan julkisin varoin, tulee ne laittaa keskinäiseen tärkeysjärjestykseen kannattavuutensa perusteella. Kovin välilliset tuottavuushyödyt ovat ongelmallinen tapa perustella mitään miljardihankkeita.
– Valtiovarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön suurten ratahankkeiden rahoitus- ja investointimahdollisuuksien selvityshankkeen analyysia suurnopeusratojen kannattavuudesta on syytä odottaa, ennen kuin näiden ratahankkeiden taloudellisen pohjan kestävyydestä voi mitään kommentoida, Anna-Mari Ahonen sanoo.
Pääradan välityskyky on jo heikentynyt ja matka-ajat pidentyneet yli 10 minuuttia siitä, mitä ne aikoinaan näillä samoilla raiteilla olivat. Peruskorjaus tälle pahoin ruuhkautuneelle välille heikentää väliaikaisesti radan välityskykyä ja alentaa nopeutta, mutta valmistuttuaan vastaavasti parantaa molempia, ja lisäksi kasvattaa operoinnin luotettavuutta.
Anna-Mari Ahosen mukaan peruskorjaushanke pitäisi aloittaa välittömästi ja toteuttaa noin kymmenen vuoden aikana suunnitellun 18 vuoden sijasta.
– Tämä olisi äärimmäisen tärkeää kaikkien nopean radan linjausvaihtoehtojen kannalta.