Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Teatteriarvio | Komediateatteri mainostaa olevansa Tampereen hauskin paikka: Kolmen kimppa tuo sille katetta

Mika Nuojuan ohjaus löytänee yleisönsä myös pikkujoulukaudella.

Teatteriarvio

Ranskalaisen elokuvaohjaaja Clément Michelin kirjoittama Kolmen kimppa on hulvattoman hauska komedia.

Yleisön naurunpurskahduksista ei tahdo tulla loppua, kun meno äityy loppua kohden yhä hullummaksi. Pikkujoulukauden lähestyessä tällaisella on varmaa kysyntää.

Nimestään huolimatta Kolmen kimppa ei ole seksistinen. Pauli on asunut vasta neljä kuukautta Sohvin kanssa, mutta on jo kyllästynyt. Sohvi on kaunis ja mukava, vähän ällöttävänkin ihana pusuilemisineen.

Pauli haluaisi päästä Sohvista eroon, mutta ei henno loukata häntä.

Sohvin vihjeestä Pauli saa idean: paras ystävä Marko muuttaa heille ja pian Sohvi kyllästyy kolmen yhteiseloon ja häipyy. Kaikki ei kuitenkaan käy kuin elokuvissa, vaikka koko koti pannaan hyrskyn myrskyn.

Marko suostuu Paulin ehdotukseen väkinäisesti, mutta lupaa olla muutaman päivän.

Kolmen kimppa toimii kolmen taitavan näyttelijän voimin. Tuukka Huttunen osaa Paulina kieroilla ja keksiä mitä mielikuvituksellisimpia käänteitä. Hänen kehonkielensä on uskomatonta katseltavaa. Jere Riihisen Marko on hänen vastakohtansa: säntillinen, hyvin pukeutuva ja käyttäytyva, avulias, jopa hyvä ruoanlaittaja. Pauli yrittää opettaa häntä huonommille tavoille.

Marika Heiskanen on Sohvina sopeutuva, huolehtiva, herttainen, oikea ihanneminiä. Eleet ja ilmeet ovat tarkkaan punnittuja ja Sohvista syntyy tutusti elävä ihminen. Kaikki näyttelijät tekevät loistavaa työtä, rytmitys on tarkkaa ja kokonaisuus toimii. Nyt on hauskaa!

Näytelmän ohjannut Mika Nuojua on näytellyt monissa teattereissa, lukuisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa.

Kolmen kimpan ohjauksessa Nuojua onnistuu erinomaisesti. Melko tuoreessa näytelmätekstissä riittää vauhtia ja hullunkurisia tilanteita, mutta kokonaisuus on hallinnassa.

Lavastaja Oskari Löytönen on suunnittellut nuorelle parille kodin, jossa on sopivasti Sohvin tuomia kirjoja, moderneja huonekaluja ja 50-lukuun viittaava sohva. Pauli on kantanut kotiin vain ruman työtuolin.

Ella Kauppisen tarkasti valitut puvut sovivat henkilöiden identiteetteihin, kuten Sohvin raitayöpaita.

Linjaa jatkavat Johanna Paakkasen kampaukset ja maskeeraus. Janne Pärnäsen ääni- ja valosuunnittelu ovat jälleen taitavasti kohdillaan.