Ensimmäiset päivät muistaa aina, sanoo Pirkkalan Lidlin myyjä Mikko Tanni. Hän työskenteli Pirkkalan Lidlissä, kun se 20 vuotta sitten avattiin. Tanni kävi välissä muualla töissä, mutta palasi takaisin.
Lidl juhlii tänä vuonna 20 vuottaan Suomessa. Ensimmäiset kymmenen myymälää avattiin 29.8.2002. Yksi näistä oli Pirkkalan myymälä.
– Aivan hirveä yleisöryntäys, liikenne oli sekaisin ja parkkipaikat eivät riittäneet, Tanni kertoo.
– Kaikki kassat olivat auki ja silti jonot olivat myymälän takaseinään asti.
Tanni ei Lidliin hakiessaan tiennyt ketjusta kovinkaan paljon.
– Näin lehdessä mainoksen, että tällainen tulee Suomeen ja päätin hakea.
– Oli hassua tulla tyhjään myymälään, hän muistelee.
Tyhjän myymälän hyllyt piti saada täyteen tavaraa ennen avaamista ja rekkoja tuli päivittäin kymmeniä. Avaamista varten työntekijät harjoittelivat tyhjässä myymälässä muun muassa kassan käyttöä.
– Silti oli opettelua ja hidasta, Tanni kertoo.
Alkuaikoina oli vähän noloa sanoa, että on Lidlissä töissä.
Avajaishulinassa meni Tannin mukaan monta viikkoa. Tuohon aikaan Naistenmatkantien ja Kaartotien risteyksessä ei ollut edes liikennevaloja.
Alkuaikoina asiakkailla oli ennakkoluuloja Lidliä kohtaan, sanoo Pirkanmaan aluepäällikkö Ville Kuoppu.
– Oli aika mystistä ja Lidl ei kauheasti itsestään kertonut. Varmasti ennakkoluulojakin oli. Pikkuhiljaa vuosien varrella saatu ajatuksia muuttumaan, Kuoppu sanoo.
Myös toimintatavat aiheuttivat suomalaisissa suurta hämmästystä. Ostoskoreja ei ollut lainkaan, pelkkiä kärryjä. Ja kassojen pakkaushihnat olivat Keski-Euroopan tyyliin lyhyet. Niiden ideana on, että lyhyeltä hihnalta lastataan ostokset suoraan kärryyn.
– Jotkut keksivät, jos oli kaksi ihmistä, että he ottivat kaksi kärryä. Toinen lastasi hihnalle ja toinen takaisin kärryyn kassan jälkeen, Tanni kertoo.
Vuonna 2008 Lidl taipui suomalaiseen tyyliin ja kassahihnat vaihdettiin pitkiin.
– Pitkät kassapöydät tulivat asiakaslähtöisestä palautteesta, Kuoppu sanoo.
Lidliin ei myöskään alkuun voinut palauttaa muita, kuin ketjun omia pulloja. Vuonna 2003 tilanne muuttui, kun Lidl liittyi Palpaan. Alkuun Lidlisssä ei myöskään voinut maksaa luottokortilla, vaan maksutapoina toimivat ainoastaan käteinen ja pankkikortit.
– Sekin herätti alkuun ihmetystä, kun ei ollut hevi-vaakoja. Ihmiset tulivat kysymään, missä nämä punnitaan, Tanni muistelee.
Toisin kuin muissa kaupoissa, Lidlissä hedelmät ja vihannekset punnitaan edelleen kassalla.
– Alkuaikoina, kun meni muualle kauppaan, nolotti kun ei aina muistanutkaan punnita, Tanni kertoo.
Lidlissä ei myöskään ensimmäisen kahdeksan vuoden aikana ollut lainkaan paistopisteitä. Niitä alettiin rakentaa vuonna 2010. Kuopun mukaan muutos oli käänteentekevä.
– Paistopisteet räjäyttivät potin, Tanni toteaa.
Ne ovat tänä päivänäkin hyvin suosittuja.
– Monet tulevat hakemaan paistopisteeltä evääksi aamuisin ja päivällä.
Tanni arvioi, että Lidl on mennyt parempaan suuntaan vuosi vuodelta.
– Alkuaikoina oli vähän noloa sanoa, että on Lidlissä töissä. Tänä päivänä se on ihan sama kuin muutkin kaupat, ylpeydellä kannan logoa.
Tänä päivänä Lidlin asema on Suomessa ja Pirkkalassa varsin vakiintunut.
– Meistä on tullut osa suomalaisten arkea, yksi päivittäistavarakauppa muiden mukana, aluepäällikkö Kuoppu sanoo.
2
