Lasten- ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat nykyään yleisiä ja tarvetta on erityisesti matalan kynnyksen palveluille.
Noin 15 prosenttia lapsista ja 20–30 prosenttia nuorista kärsii mielenterveyden häiriöistä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kertoo tiedotteessaan.
Vakavampien häiriöiden esiintyvyys on pysynyt vakaana jo pidempään, mutta lievemmät ahdistus- ja mielialaoireet näyttävät lisääntyneen.
Lapsilla tavallisimpia mielenterveydenhäiriöitä ovat käytöshäiriöt, neuropsykologiset ongelmat ja häiriöt sekä ahdistuneisuus. Häiriöiden lisäksi lapsilla esiintyy paljon reagointia ja väliaikaista oireilua, jotka tulee erottaa häiriöistä.
Nuoruusiässä mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuus kasvaa lapsuusikään verrattuna. Useat vakavat mielenterveyden häiriöt, kuten psykoosit, syömishäiriöt ja vakavat mielialahäiriöt, alkavat tyypillisesti nuoruusiässä. Syömishäiriöiden esiintyvyys on kasvanut jo pidempään ja erityisen selvästi parin viimeisen vuoden aikana sekä lapsilla että nuorilla.
– On erittäin tärkeää, että lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöihin puututaan ajoissa, sillä noin puolet aikuisiän mielenterveydenhäiriöistä on alkanut alle 18-vuotiaana. Kaikki oireilu ja varsinkaan haastava käyttäytyminen ei kuitenkaan ole merkki mielenterveyden ongelmista, ja erityisen tärkeää onkin huolehtia siitä, että lasten kasvuympäristössä otetaan huomioon lasten kehityksen tarpeet ja yksilöiden erilaiset kehityspolut, sanoo lastenpsykiatrian ylilääkäri, linjajohtaja Leena Repokari tiedotteessa.
HUS:in mukaan hoidontarpeen tunnistaminen on tärkeää.
Erikoissairaanhoidossa hoidetaan vaikeammat mielenterveyden häiriöt. Muiden mielenterveyshäiriöiden hoito kuuluu perustason palveluihin, kuten terveyskeskuksiin, perheneuvoloihin ja nuorisoasemille. Näiden palveluiden organisointi on eri alueilla ja kunnissa vaihtelevaa eikä useinkaan vastaa alueen lasten ja nuorten tarpeisiin, tiedotteessa todetaan.
Sairaanhoitopiirin mukaan meneillään olevan sote-uudistuksen myötä mielenterveyspalveluita kehitetään ja toimintoja organisoidaan uudelleen, jotta lasten- ja nuorten mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja hoidon aloitus tapahtuu mahdollisimman varhain. Käytännössä tämä tapahtuu lapsen tai nuoren kokonaiskuvan hahmottamisella, tarvittavan hoidon koordinoinnilla sekä näyttöön perustuvan hoidon nopealla aloittamisella.