Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Väitös: Yksinhuoltajien lapset ja luokan nuorimmat saavat muita todennäköisemmin oppimishäiriödiagnoosin

Äidin yksinhuoltajuus, matala koulutustaso sekä lapsen nuori suhteellinen ikä olivat yhteydessä lapsen oppimishäiriödiagnoosin saamiseen erikoissairaanhoidossa. Tulokset käyvät ilmi lääketieteen lisensiaatti Bianca Arrheniuksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Arrheniuksen laaja väestöpohjainen tutkimus käsitti 6 490 lasta, jotka olivat saaneet oppimishäiriödiagnoosin, eli lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan oppimisvaikeuden diagnoosin erikoissairaanhoidossa vuoden 2012 loppuun mennessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin valtakunnallisia rekistereitä.

Arrheniuksen tutkimuksessa kävi ilmi, että 62,8 prosentilla oppimishäiriödiagnoosin saaneista oli lisäksi jokin muu puheen, kielen tai motoriikan kehityksen häiriö tai psykiatrinen häiriö.

– Löydös kertoo siitä, että ne lapset, jotka lähetetään erikoissairaanhoitoon, ovat usein monialaisen arvion ja hoidon tarpeessa. Jos esimerkiksi lapsella on pelkkä lukivaikeus, jonka kanssa pystyy koulutyössä etenemään, häntä ei yleensä ole tarpeen lähettää erikoissairaanhoitoon, Arrhenius sanoo yliopiston tiedotteessa.

Arrheniuksen väitöstutkimuksen ensimmäisessä osatyössä kävi ilmi, että etenkin äidin matala koulutustaso sekä yksinhuoltajuus olivat yhteydessä lapsen oppimishäiriöön.

– Näiden yhteyksien syyt ovat todennäköisesti sekä ympäristöön että geneeihin liittyviä. Matalan koulutustason omaavilla vanhemmilla on muita todennäköisemmin myös oppimishäiriö, ja oppimishäiriöt ovat vahvasti perinnöllisiä. Lisäksi kotiympäristö saattaa olla oppimiselle vähemmän suotuisa, Arrhenius sanoo.

Arrheniuksen toinen osatyö keskittyi siihen, miten suhteellinen ikä vaikuttaa oppimishäiriödiagnoosin saamiseen. Joulukuussa syntyneillä oli lähes kaksinkertainen riski saada oppimishäiriödiagnoosi tammikuussa syntyneisiin lapsiin verrattuna.

– Tämä yhteys oli yllättävän vahva. Nuoren suhteellisen iän epäedulliset vaikutukset yleiseen koulumenestykseen olivat tiedossa, mutta aiempia tutkimuksia terveydenhuollossa varmistetuista oppimishäiriöistä ei ollut yhtäkään.