Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hyvinvointialuejohtaja aloitti lääkärin työt 1990-luvulla nicaragualaisessa slummissa, mutta haasteita riittää myös 2020-luvun Pirkanmaalla – "Se on valtavan iso asia"

Marina Erholan työpöydällä on syksyllä muun muassa strategia ja talousarvio.

Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erholan ensimmäinen työpaikka lääkärinä oli suomalaisittain varsin erikoinen.

– Asuimme Nicaraguassa mieheni kanssa. Mieheni oli siellä työssä kehitysyhteistyöhankkeen johtajana ja se oli minun ensimmäinen työpaikka lääkärinä sellaisessa slummissa terveyskeskuksessa, Erhola kuvailee.

Tuolloin viimeistä vuotta opiskellut Erhola on sittemmin työskennellyt erityisesti sosiaali- ja terveysalan johtotehtävissä. Hän valmistui lääkäriksi Kuopiosta vuonna 1990. Hän erikoistui keuhkolääkäriksi ja teki väitöskirjansa Tampereella vuonna 1997.

– Olen kuitenkin lähtenyt kliinisestä työstä pois jo aika lailla sen jälkeen, kun olen väitellyt.

Erilaisia sote-alan johtotehtäviä Erhola on tehnyt vuodesta 1999 lähtien.

Pirkanmaan hyvinvointialuejohtajana Erhola aloitti 1. elokuuta.

Kymmenen vuotta menee helposti

– Minullahan oli hirveän vaikea päätös, kun mietin, että jäänkö Päijät-Hämeeseen vai tulenko tänne, Erhola kertoo.

Hänet valittiin sekä Päijät-Hämeen että Pirkanmaan hyvinvointialuejohtajaksi, mutta näistä kahdesta Erhola valitsi Pirkanmaan.

– Päätös tuntuu oikealta. Tietysti oli oikein haikeaa lähteä sieltä.

Haastattelua edeltävänä päivänä Pirkanmaan hyvinvointialueen johtoryhmä on kokoontunut ensimmäistä kertaa. Aikaa hyvinvointialueiden aloittamiseen on enää alle sata päivää. Työtä on vielä paljon.

– Varmasti saadaan siirtymä tehtyä, mutta alueilla uudistus on vasta alkumetreillä. Lainsäädäntö takaa vain sen raamin, johon jokainen Suomen alue tekee oman mallinsa, Erhola toteaa.

Pirkanmaalla järjestelmä on ollut Erholan mukaan sirpalainen: palveluita on järjestänyt viitisentoista eri tahoa.

– Nyt tähdätään siihen, että saataisiin vuodenvaihteessa turvallinen siirtymä. Kyllä varmasti hyvään alkuun päästään, mutta koneiston rakentamiseen menee aika paljon aikaa. Kuitenkin perimmäinen tavoite on palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus. Sitä työtä tehdään vielä pitkään, kymmenen vuotta menee helposti.

Syksyn työt liittyvät kaikki siihen, miten hallittu siirtymä saadaan vuodenvaihteessa tehtyä.

– Siirretään koko henkilöstö uuteen organisaatioon, C. Tehdään yhtenäiset tietojärjestelmät niin potilaiden hoitoon kuin tukipalvelutietojärjestelmiin henkilöstöhallintoon ja talouteen, Erhola toteaa.

Syksyllä pitäisi tehdä myös hyvinvointialueen talousarvio ja strategia. Erhola naurahtaa, että on juuri tehnyt yhden Päijät-Hämeessä ja pääsee nyt rakentamaan toista strategiaa.

– Talousarvion rakentaminen on haastavaa, kun ei tiedetä kaikkia kustannuksia vielä. Kaikki tämä pitää pystyä tekemään tavoitteellisesti, hallitusti ja koordinoidusti siten, että siirtymä on turvallinen, Erhola sanoo.

Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä uudistuksen perimmäinen tarkoitus.

– Se ei ole hallinto-organisaation rakentaminen vaan ihmiset ja heidän palvelunsa ja niiden parantaminen ja turvaaminen, Erhola muistuttaa.