Höntsy-yrityksen erikoisesta taipaleesta kertoo muun muassa se, että 10-vuotisjuhlat pidettiin lähes 12 vuotta perustamisesta.
Tampereen kielestä suomennettuna höntsy tarkoittaa leikkimielistä pallopeliä sattumanvaraisin joukkuein.
Vahvin mielikuva piirtyy poikajoukosta, joka ilman erillistä sopimista kerääntyy myöhäisenä talvi-iltapäivänä pihakentälle, ja aloittaa iltamyöhään jatkuvan pelin katulampun valossa.
Monille muistoja herättävä ja houkuteleva mielikuva on muuttuneessa yhteiskunnassa ja kiireisessä arjessa saavuttamaton.
Tämän ajatuksen pohjalle Ilkka Virjo perusti vuonna 2010 Oy Höntsy Ab:n.
– Tyypillinen asiakas on Tampereelle muualta muuttanut, joka hakee uutta peliseuraa. Joukossa on myös paljon 20–30-vuotiaita, joilla oma palloiluharrastus on aiemmin loppunut, mutta muutaman vuoden päästä iskee fiilis jatkaa pelaamista, kertoo yrittäjä nyt.
Liikeideassa viikko-ohjelmasta bongataan jumppien sijaan höntsyjä eli leikkimielisiä pallopelejä. Höntsyn päätuote oli siis peliseura ja sali- tai kenttävuoro pelihaluisille. Jokaisella Höntsy-kerralla vetäjä huolehtii pelin sujumisesta.
Luvut kertovat onnistumisesta. Vuosien varrella pelikerroilla on käynyt 4000–5000 eri höntsääjää. Höntsy-kertoja on yhteensä noin 20 000. Säännöllisesti pelaavia on 500–600.
Jos haluaa harrastaa, niin odotetaan laadukasta peliä.
Yllätyksiä vuosien varrella on kuitenkin tullut. Määritelmän mukaan höntsy on aina leikinomaista pelaamista. Virjon mukaan pelit vuoroilla ovat olleet tasokkaampia kuin alun perin oletti.
– Jos haluaa harrastaa, niin odotetaan laadukasta peliä. Höntsyn toiminta on tasapainoilua tosissaan ja leikillään pelaamisen kapealla, mutta mahdollisella rajapinnalla.
Toinen yllätys on liittynyt viikko-ohjelmaan. Etukäteen tehdyissä kyselyissä pelivuoroja haluttiin nimenomaan lauantaipäiville. Lopulta arkivuorot ovat olleet selvästi vetävämpiä.
– Jos lajia on 1–2 kertaa viikossa, se on liian vähän. Viikossa 3–4 kertaa ruokkii itse itseään ja lajiin syntyy noste päivävaihtoehtojen kautta.
Salibandy ja jalkapallo ovat olleet suosittuja Höntsy-lajeja alusta saakka. Lentopallo on ollut selvässä nousussa ja vuosien varrella mukaan tullut pesäpallo on vakiinnuttanut paikkansa. Viimeisten talvien aikana Koulukadun jääkiekkovuorot ovat kasvattaneet suosiotaan. Varustekiekkoa pelataan kaikilla varusteilla ja pipokiekossa tarvitaan vain luistimet, maila ja kypärä.
– Osaavien ja innostuneiden vetäjien merkitys on iso. Esimerkiksi jääkiekko lähti meillä kovaan nousuun takavuosina, kun veljeni Ville ja Mikkosen Mika toivat siihen uutta energiaa ja pöhinää.
Yrittäjä myöntää 12 vuoden kokemuksella, että talouspuoli on ollut yllätys. Huolimatta harrastamääristä ja liikeidean osoittautumisesta kestäväksi, isoa liiketoimintaa Höntsystä ei ole syntynyt. Vuonna 2016 Virjo ilmoitti, että toiminta loppuu, jos toimintaympäristö ei muutu. Syynä oli ennen kaikkea yrityksen merkittävästi seuroja kalliimmat salivuokrat.
Ratkaisuksi tuli lopulta se, että Oy Höntsy Ab muuttui voittoa tavoittelemattomaksi yhtiöksi.
– Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yhtiö ei voi maksaa osinkoa. Voittoa tämä ei ole missään vaiheessa tuottanut niin, että osinkoja olisi pystynytkään maksamaan.
Odottamattomin haaste tuli vastaan keväällä 2020, kun Oy Höntsy Ab valmistautui jo 10-vuotisjuhliin. Ne pidettiin lopulta toukokuussa 2022.
– Olen tehnyt vuosien varrella monenlaisia yritystoiminnan riskianalyysejä, mutta missään vaiheessa en olisi olettanut, että pallopelit kielletään Suomessa.
Virjo tunnustaa, että koronapandemia olisi kaatanut yrityksen, jos se olisi tullut vastaan viisi vuotta aikaisemmin. Nyt pelastaksi tuli Höntsy-yhteisö.
– Kerroin, että kuukausimaksua ei tarvitse maksaa, kun toimintaa ei ole. Yllättävän moni sen kuitenkin maksoi.
Höntsykulttuurin nyky-yhteiskuntaan pelastamisen ja päivittämisen lisäksi tavoitteina oli palloiluharrastukset aloittamisen kynnyksen mataloittaminen. Höntsyssä jokainen saa olla tähti, tiivisti Virjo liikeideansa syksyllä 2010.
– Liikeidea on pysynyt. Päätehtävä on ollut sitä, mitä alunperin ajattelinkin, pohtii Virjo.