Pihapuutarhan tai mökkisaunan keinovaloilla on yllättäviä vaikutuksia. Ne voivat estää eläinten lisääntymisen.
Aikuinen kiiltomato elää vain pari viikkoa, ja sinä aikana sillä on vain yksi päämäärä – lisääntyminen. Lisääntymisestä on tullut kuitenkin aiempaa vaikeampaa, ja syyttävä sormi kohdistuu ihmiseen.
Kiiltomatojen lisääntyminen perustuu valoon. Kesäöinä eletään kiihkeän odotuksen hetkiä, kun naaraan pitää löytää paritteluun sopiva koiras.
Ranta-alueilla, metsän reunoilla ja tienpielissä viihtyvät matonaaraat sytyttävät pimeän tullen lamppunsa. Tarkoituksena on houkutella koiraita.
Koiraat lentävät pitkiäkin matkoja naaraiden luokse, mutta naaraita ei aina ole helppo löytää jatkuvasti lisääntyvän valosaasteen keskeltä.
– Keinovalot sekoittavat sekä naaraita että koiraita. Jos naaraat luulevat kirkkaiden keinovalojen takia, että on päivä, ne eivät loista. Koiraatkin menevät pois päin, jos valo häikäisee niitä, tiivistää aiheesta väitöskirjaa tekevä Linnea Kivelä Helsingin yliopistosta.
Normaalioloissa koiras etsii kirkkaimpana loistavan naaraan, sillä kirkkaimman yksilön munamäärä voi olla jopa kymmenkertainen himmeämpään lajitoveriin verrattuna.
Tutkimuksissa on havaittu, että koiraat ovat kiinnostuneita pitkäkestoisesta valosta. Lisäksi ne suuntaavat mielellään punaiseen ja keltaiseen valoon.
Tämän vuoksi esimerkiksi jatkuvasti päällä olevat mökkisaunojen tai pihojen valot sekä värivalot ovat kiiltomatojen vihollisia. Naaraat saattavat oleilla pihan tai mökin puskassa, eivätkä ne osaa etsiytyä lisääntymisen kannalta otollisempaan paikkaan.
Pitäisi miettiä, mitkä keinovalot ovat oikeasti tarpeellisia.
Linnea Kivelä
Valosaasteen määrä on lisääntynyt 1900-luvun aikana nopeasti. Tutkimusten mukaan taivaankansi on menettänyt mustuuttaan. Linnunrata ja tähdet erottuvat aiempaa huonommin, jopa kuukin on himmentynyt.
Kellertävät katulamput ovat vaihtuneet ledeihin ja erilaisiin tehovalaisimiin. Öisin valaistut lasirakennukset, katuvalot ja mainostaulut luovat myös valosaastetta. Kännykkämme ruudut ovat kuin kirkkaita taskulamppuja.
Valkeaa ja sinistä valoa on yhä enemmän, ja se hävittää luonnollista pimeyttä ja aiheuttaa yöllisen ympäristön pirstaloitumista.
Vaikutukset ulottuvat niin ihmisten kuin eläintenkin hormonitoimintaan. Pimeys lisää ihmisen melatoniinin eritystä, ja melatoniini edistää unensaantia. Lisääntyvä keinovalo sekoittaa luontaista vuorokausirytmiä. Samaa tekevät valomainokset ja katulamput myös esimerkiksi yöperhosilla.
Monien lajien ruoanhankinta, pedoilta suojautuminen ja lepo perustuvat valon luonnolliseen vaihteluun. Kiiltomadoilla keinovalojen aiheuttama ongelma on vielä pahempi. Keinovalojen lisääntyminen on uhka koko lajille.
– Suuria populaatiovaikutuksia ei tiedetä, mutta esimerkiksi Britteinsaarilla tehdyt tutkimukset osoittavat, että kiiltomadot ovat vähenemässä, Kivelä kertoo.
Valosaaste on ilmiössä toki vain yksi selittävä tekijä. Myös ilmastonmuutos ja asuinalueiden umpeen kasvaminen vaikuttavat kehitykseen.
Suomessa kiiltomatotutkimusta tehdään Oulussa ja Helsingissä. Linnea Kivelä on tehnyt aiheesta pro gradu -työnsä ja jatkaa väitöskirjan parissa. Hän tutkii valon värin vaikutuksia kiiltomatojen lisääntymiseen ja sitä, olisiko ongelmaan löydettävissä valaistusratkaisuja.
Kiiltomatotutkimuksen tärkeimpiä hetkiä eletään kesällä. Toukat liikkuvat jo toukokuussa, mutta aikuisten matojen lisääntymiselle keskeisiä ovat kesä- ja heinäkuu. Silloin Helsingin yliopiston biologisella asemalla Hankoniemen Tvärminnessä päästään keräämään aineistoa tutkimusta varten.
Led-valot simuloivat tekonaaraita, jotka kiinnitetään suppiloansaan. Yöllä maastossa seurataan koiraiden saapumista ja päätymistä ansaan.
Vertailussa selviää, onnistuvatko valosaasteelle altistuneet tekonaaraat houkuttelemaan koiraita. Naaraiden loistamiskäyttäytymistä ja koiraiden valohakuisuutta tutkitaan erikseen laboratoriossa.
– Valosaastetta simuloidaan säätämällä valon kirkkautta ja väriä. Voimme sitten vertailla niitä sellaisiin naaraisiin, jotka oleilevat pimeässä, Kivelä selventää.
Kiiltomatotutkimuksissa on todettu, että himmeä ja lyhytkestoinen valo ovat kiiltomadoille vähemmän haitallisia kuin kirkkaat ja pitkäkestoiset valot. Siksi esimerkiksi liiketunnistusvalot ovat madoille armeliaampia kuin jatkuvasti päällä olevat valot.
Keltainen ja punainen valo vaikuttaisivat taas häiritsevän naaraiden lisääntymismenestystä vähemmän kuin valkoinen valo.
Tutkimukset osoittavat, että ylimääräistä keinovaloa olisi siis hyvä rajoittaa.
– Keinovaloihin käytetään nyt turhaa energiaa. Pitäisi miettiä, mitkä ovat oikeasti tarpeellisia ja voisiko niitä vähentää tai himmentää, Kivelä kiteyttää.