Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tampereen uudet sähköbussit osaavat kilkattaa kuin ratikka – "Ennen käytettiin nopeaa tööttiä, mutta vastaukseksi tuli kansainvälisiä käsimerkkejä"

Uusiin sähköbusseihin on asennettu ratikoista tuttu kello. Kun tööttäys tuo vastaukseksi keskisormen, koetaan kello positiivisena varoituksena.

Tampereen uusissa sähköbusseissa on erikoisuus: nimittäin ratikoista tuttu kello.

– Suomessa tööttäyksen mielletään usein viestivän negatiivisia asioita. Ratikan kello on enemmän positiivinen viesti, että täältä tulen, varo vähän, Pohjolan Liikenteen liikennejohtaja Johan Nykvist kuvailee.

Nykvistin mukaan kaikissa Pohjolan Liikenteen sähköbusseissa on kello myös muualla kuin Tampereella.

– Funktio lähtee turvallisuudesta. Sähköbussit ovat todella hiljaisia. Kuljettaja voi sopivassa kohtaa käyttää kelloa ja antaa signaalin, että täältä tullaan, Nykvist sanoo.

Mitenkään automaattisesti kello ei toimi eikä sitä soiteta automaationa pysäkiltä lähdettäessä, kuten Tampereen ratikassa. Toisinaan käytetään tööttiä.

Ohjeistusta siihen, milloin käytetään kelloa ja milloin tööttiä, ei Pohjolan Liikenteellä ole.

– Kuljettajat ovat ammattitaitoisia ja luotamme siihen, että he tietävät, miten ja milloin käytetään.

Kello on ystävällisempi ääni kuin torvi.

Mistä ratikkakello busseissa on sitten saanut alkunsa? Siitä Nykvistillä ei ole tarkkaa tietoa.

– Tarinan mukaan liikenteen tilaaja valmisteli kilpailutusta, jossa sähköbusseja vaadittiin. Siinä yhteydessä olisi tultu siihen tulokseen, että sähköbussit ovat hiljaisia pelejä ja oltiin huolissaan riskeistä.

Tarinan mukaan joku olisi sitten keksinyt, että busseihin voisi laittaa ratikkakellon.

Mutta miksi juuri ratikkakello? Miksi töötti ei riitä?

– Kun käyt eri maissa ja tarkkailet eri maiden liikennekulttuuria, töötti on käytössä ihan eri tavalla. Sillä viestitään monia asioita, muun muassa että täällä olen ja tulen. Suomessa ja jopa Pohjoismaissa tööttiä käytetään yleensä viestimään, että jokin meni pieleen tai teit väärin, Nykvist kuvailee.

Tampereen ratikassa kuljettajat soittavat kelloa aina pysäkiltä liikkeelle lähdettäessä sekä tilanteissa, joissa halutaan herättää huomiota.

– Kuljettajalla on ajokahvassa nappi, josta kelloa soitetaan, kertoo Tampereen ratikan operatiivinen päällikkö Vesa Rauhala.

– Kello on ystävällisempi ääni kuin itorvi. Se koetaan ikävänä, jos joku soittaa autossa tai ratikassa äänitorvea. Tulee heti sellainen olo, että onko joku tehnyt jotain väärin.

Rauhalan mukaan ratikan kuljettajille ei ole erillistä ohjeistusta kellon ja töötin käyttöön.

– Mieluummin käytetään kelloa, koska se ei ole niin provosoiva, hän kuitenkin sanoo.

20 vuotta linja-autoa ajanut Jari Keronen on ehtinyt ajaa uusilla sähköbusseilla kaksi viikkoa.

Kello tuli Keroselle yllätyksenä, mutta hän on kokenut sen hyödylliseksi.

– Sähköbussi on kaupunkiajossa niin hiljainen, että matkustaja ei välttämättä kuule sitä. Pysäkillä näpytetään kännykkää, niin voi kilauttaa kelloa, jos ei katse nouse, Keronen havainnollistaa.

Toinen paikka, jossa kelloa voi kilauttaa, on silloin, kun joku on astumassa eteen. Tällaisia tilanteita on erityisesti Hämeenkadulla, jossa on ylityspaikkoja suojateiden lisäksi.

– Ennen käytettiin nopeaa tööttiä, mutta vastaukseksi tuli kansainvälisiä käsimerkkejä. Kellon kanssa sellaista ei ole ollut.