Miten tervaskannot elävät Tampereella? Tutkijat odottavat vastauksia 90-vuotiailta ja vanhemmilta – "Ihmisillä on välillä aika kummallisia mielikuvia tästä ikäryhmästä"

Kyse on maailman mittakaavassa ainutlaatuisesta kyselytutkimuksesta, joka on jatkunut vuodesta 1995.

Kaikki 90-vuotiaat ja tätä vanhemmat tervaskannot, huomio. Teille on tullut postitse kysely, jonka vastauksia Tampereen yliopiston tutkijat kovasti odottavat. Kyse on tutkimuksesta, jonka avulla selvitetään 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien elämänlaatua ja toimintakykyä.

– Joku saattaa ajatella, että juuri hänen tietonsa eivät ole erityisiä. Kyllä ne ovat erityisiä, ja jokaisen vastaus on erityisen arvokas, Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä ja tutkijatohtori Linda Enroth kertovat.

Kysely on lähetetty kaikille vuonna 1932 tai sitä aiemmin syntyneille tamperelaisille. Heitä on tällä hetkellä kaupungissa noin 3 000.

– Kyseessä on nopeimmin kasvava väestöryhmä, jonka asioista tiedetään yllättävän vähän, Jylhä kertoo.

Enroth muistuttaa, että vuonna 1930 syntyneistä naisista noin 30 prosenttia elää 90-vuotiaiksi. Myös 90-vuotiaiden miesten määrä on yhä suurempi. Vuonna 1930 syntyneistä miehistä noin 10 prosenttia elää 90-vuotiaiksi.

Kyselyllä tähdätään muun muassa siihen, että 90 vuotta täyttäneistä levitetään oikeaa tietoa palveluiden tarjoajille ja poliitikoille.

He eivät istu kotona keskittymässä olemaan vanhoja.

– Ihmisillä on välillä aika kummallisia mielikuvia tästä ikäryhmästä. Joskus ajatellaan, että he kaikki ovat jo hoidossa, joskus taas, että kaikki pitkäikäiset ovat hyväkuntoisia.

Tervaskannot 90+ -nimellä kulkeva tutkimus on kansainvälisesti ainutlaatuinen.

– Missään ei ole toista näin pitkäaikaista ja kattavaa tutkimusta tästä ikäryhmästä. Myös se tekee tutkimuksesta erityisen, että vastausprosentti on ollut aina korkea, yli 80 prosenttia, Jylhä kertoo.

Ensimmäinen kysely lähetettiin tamperelaisille tervaskannoille vuonna 1995.

– Tuolloin Tampereella oli noin 700 tämänikäistä henkilöä, nyt heitä on kolminkertainen määrä, Enroth muistuttaa.

Tutkimuksen piti alun perin olla kertaluonteinen.

– Ajattelimme, ettemme saa paljonkaan vastauksia, mutta toisin kävi. Tutkimus sai jatkoa aina uudelleen ja uudelleen. Juttelin muutama päivä sitten henkilön kanssa, jonka äiti oli osallistunut tutkimukseen 1990-luvulla. Nyt tämä soittaja oli itse kyselyn kohderyhmässä, Jylhä kertoo.

Jylhä on ollut tutkimuksessa mukana alusta asti. Aluksi tutkimusta veti professori Antti Hervonen, minkä jälkeen kapula siirtyi Jylhälle. Nyt vastuu on siirtynyt Linda Enrothille.

Kyselyn tulokset julkistetaan syksymmällä. Sen tutkijat tietävät jo etukäteen, ettei tervaskantoja voi niputtaa yhteen yhtenäiseen ryhmään.

– Heissä on enemmän eroja kuin 30- tai 40-vuotiaissa. Eilen juttelin yhden tervaskannon kanssa, joka oli juuri ajanut autolla kaupasta kotiin. Toisessa päässä taas ovat ne, jotka asuvat jo hoivakodeissa, Jylhä kertoo.

Yksi asia ryhmää silti yhdistää.

– He eivät istu kotona keskittymässä olemaan vanhoja.

Lisätietoa tutkimuksesta

Tervaskannot 90+ -tutkimusta tehdään Tampereen yliopistossa.

Kyselylomakkeet on postitettu kaikille vuonna 1932 ja sitä aiemmin syntyneille tamperelaisille.

Kesäkuussa lomake on lähetetty niille, jotka eivät vastanneet aiemmin keväällä lähetettyyn kirjeeseen.

Tutkimus koostuu vain lomakekyselystä. Siihen vastaaminen ei velvoita mihinkään muuhun.

Tutkijat toivovat, että jokainen kirjeen saanut vastaisi kyselyyn. Lomakkeen voi täyttää myös avustajan kanssa.

Postikyselyaineistoa on kerätty jo yli 20 vuoden ajan. Postikyselyt on toteutettu vuosina 1995, 1996, 1998, 2001, 2003, 2007, 2010, 2014 ja 2018.

Tutkimus on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti arvostettu.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut