Keikka-arvio | Amaranthe liekitti Nokian tummuvan kesäillan – Katso upeat kuvat!

Tuhdimmat Tahdit metallifestivaali palasi Nokialle yhdeksän vuoden tauon jälkeen, joskin viimeiset kaksi kesää tapahtumaa kuitenkin siirsi eteenpäin koronaksi kutsuttu kulkutauti. Tänä vuonna festivaali kuitenkin saatiin järjestettyä täysin uudessa paikassa Nokian Sahanrannassa. Paikalle olikin saatu ihan kelpo alue pystytettyä festivaalikansalle. Illan aikana tuli tieto, että perjantai oli loppuunmyyty, joten mikäpä oli kansan juhliessa, kun paikalle oli saatu kovimmat suomalaiset metallibändit sekä pari vahvistusta naapurimaastamme Ruotsista. Suomi–Ruotsi-maaottelu oli siis käynnissä jo heti alkukesästä.

Festivaalin sai kunnian korkata käyntiin jyväskyläläinen Psychework. Yhtye paahtoi energisesti settinsä läpi pienemmällä Tahtilavalla, vaikka kärsi toki aikaisesta aloitusajasta festivaalikansan vasta valuessa hiljalleen alueelle. Loppua kohden lavan edusta oli kuitenkin verrattain täysi ilmaa rytmikkäästi halkovista nyrkeistä.

Tuhtilavaksi nimetyn päälavan kattauksen aloitti aina hyväntuulinen ja tiukasti soittava Mokoma ottaen heti aluksi luulot pois Pohja on nähty paahdolla. Tätä seuraavaan yhtyeen laulajan Marko Annalan esittämään kysymykseen ”Onko täällä tanssitaitoisia?”, yleisö vastasi pistämällä illan ensimmäisen pitin pyörimään. Setti käsitti tasapainoisesti sekä vanhempaa että uudempaa tuotantoa. Yleisöäkin oli tässä vaiheessa kertynyt paikalle jo ihan mukavasti ja loppupuolella kuullut Hei Hei Heinäkuu ja Kuollut, kuolleempi, kuollein saivat aikaan innokasta yhteislaulua myös pitin jatkaessa pyörimistään.

Tahtilavalla jatkoi saumattomasti Mokoman lopetettua settinsä Ruotsin powermetalliylpeys Manimal. Sekä ulkoasultaan että musiikiltaan King Diamondin/Mercyful Faten suuntaan kumartava yhtye painoi menemään muun muassa Burn in Hell ja Armageddon nimisten kappaleiden voimin. Yhtye vieraili nyt ensimmäistä kertaa Suomessa, yleisön vastaanotosta päätellen tuskin viimeistä. Manimalin setti oli aikaikkunaan sovitetun kolmen vartin sijaan puolituntinen. Yhtyeen laulaja Samuel Nyman kertoi heränneensä toissapäivänä ilman ääntä, joten siihen nähden kunniakkaasti sai kuitenkin typistetyn setin selvitettyä.

Pienen luovan tauon jälkeen päälavan otti haltuun maailmanlaajuistakin suosiota nauttiva Stratovarius. Timo Kotipellon ja Lauri Porran johdolla yhtye aloitti hittikappaleellaan Eagleheart, jonka jälkeen yleisö söi yhtyeen kädestä koko tunnin setin ajan. Yhtye esiintyi kotimaan kamaralla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, mutta lisää lienee tiedossa kesäkeikkojenkin jälkeen, yhtyeen julkaistessa syyskuussa seuraavan albuminsa Survive, jonka nimikappale kuultiin maistiaisena Nokian aurinkoisessa illassa. Viimeisinä kuullut hittikappaleet Black Diamond ja Hunting High and Low räjäyttivät viimeistään potin, ja lavalta poistui onnellisen oloinen yhtye jättäen jälkeensä vähintään yhtä onnellisen yleisön.

Kauan ei ehtinyt yleisö lepäämään laakereillaan, sillä välittömästi Stratovariuksen lopetettua kakkoslavan valtasi pitkältä tauolta palannut espoolainen Kiuas. Kenttä lavan edessä olikin tupaten täysi yhtyeen sähköistäessä koko alueen. Kiuasta oli selvästi odotettu tauolta ja tänään yleisön odotus palkittiin hyväntuulisella ja tiukalla setillä. Vaikka yhtyeen laulaja Ilja Jalkanen väitti yhtyeen harjoitelleen yhdeksän vuoden tauon jälkeen vain kerran ennen tätä iltaa, se ei tuntunut menoa haittaavan. Saa nähdä, mitä Kiukaan uudelleen lämmitys tulevaisuudessa tuo tullessaan.

Seuraavaksi päälavan otti haltuunsa ehkäpä tällä hetkellä se kovin suomenkielinen metalliyhtye eli Stam1na. Sekä päät että pitti pyörivät ansiokkaasti koko setin ajan yhtyeen paahtaessa menemään pieteetillä. Yhtyeen tuorein Novus Ordo Mundi albumi oli setissä vahvasti edustettuna ja muun muassa lopussa kuultu Sirkkeli pisti sirkkelin tosissaan pyörimään yleisössä pitin muodossa. Myös äänekästä yhteislaulua kuultiin ja yhtyeen laulajan Antti Hyyrysen todettua yleisölle ”Ääntä Saatana, ei tää oo mikään Helsinki” yleisö todisti, että nokialaisista lähtee ääntä tarvittaessa. Stam1na tuli, näki ja voitti jälleen kerran, jos yleisöltä kysytään.

Perjantain päättivät kummallakin lavalla karismaattisten naisten johtamat yhtyeet. Pienemmän Tahtilavan illan päätti Anni Lötjösen johtama punkyhtye Huora. Silminnähden hyväntuulisen oloinen yhtye otti yleisön kämmeneensä ensi tahdeista alkaen, eikä päästänyt sitä otteestaan seuraavaan tuntiin. Amaranthen testailtua pyrotekniikkaansa Lötjönen omi lieskat itselleen. Tosin aiemmin soitettu Oispa kaljaa kappale taisi muuttua muotoon Oispa pyroja. Erityisesti Lötjösen mieli teki Iron Maidenin Bruce Dickinsonin pyroreppua (ilmeisesti tullut käytyä Rockfesteillä), jotain tavoiteltavaa siis ensi kesälle.

Päälavan viimeinen ja koko perjantain päättävä esiintyjä oli ruotsalainen Amaranthe. Yhtyeen aloittaessa valtavien tulenlieskojen saattelemana Fearless kappaleellaan, ei jäänyt epäselväksi, ketä yleisö oli tullut katsomaan. Yhtye toimii kolmella laulajalla ja näistä Elize Ryd lavakarismallaan valloitti koko Sahanrannan. Yhtyeen örinäosaston aiemmin hoitanut Henrik Englund Wilhelmson jätti yhtyeen kesän kynnyksellä, joten örinät kesän festivaaleilla hoitavat vierailevat ähdet. Kun Sweden Rockissa örinät hoiti Lost Societyn Samy Elbanna, niin Nokialla teki ensiesiintymisensä korvaajana muun muassa The Unguidedista tuttu Richard Sjunneson. Hyvin hoiti hänkin tonttinsa, niin kuin koko muukin yhtye. Reilun tunnin setti sisälsi radiohitin toisensa perään kuten Helix, The Nexus, Archangel ja koko setin ja samalla illan päättänyt se yhtyeen suurin hitti Drop Dead Cynical.

Tuhdimpien Tahtien uuden tulemisen ensimmäinen ilta todisti tapahtuman tarpeellisuuden. Festivaalille oli saatu rakennettua viehättävät puitteet ja musiikkitarjonta hiveli metallinystävän sielua. Kuten metallifestivaaleilla yleensäkin yleisö vaikutti pääosin olevan hyvin käyttäytyvää ja ainakaan itse en todistanut kummempia järjestyshäiriöitä. Alueelta poistuessa kuului perusvalitusta pitkistä jonoista oluttiskillä, mutta ainakin kyseiset valittajat tuntuivat saaneen ihan riittävän monta olutta jonoista huolimatta.

Perjantain perusteella toivoisi festivaalin saavan jatkoa tulevina kesinä. Jos jonkun kritiikin haluaa esittää, niin kahden teinin isänä olisi toivonut ikärajatonta osaa katsomoon, mutta ehkä sitten ensi kerralla.

Tuhdimmat Tahdit 2022 avauspäivä perjantaina 17. kesäkuutta

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut