Ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki kertoo, mitä puulajikokeilun puille kuuluu.
Sorsapuiston pienet koreanvaahterat heräilevät kesään: yksi on jo puskenut lehdet näkyviin, mutta sen kaksi kaveria näyttävät vielä vaisuilta. Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki tarkastaa niiden latvat.
– Ei hätää, kärkisilmut ovat elossa. Puissa on yksilöllisiä eroja niin kuin meissä ihmisissäkin.
Näillä koreanvaahteroilla on takanaan ensimmäinen talvi Tampereella. Ne ovat osa kahdeksanvuotista puulajikokeilua, jossa varaudutaan ilmastonmuutokseen etsimällä Tampereelle uusia ja kestäviä puulajeja. Tutkimushankkeessa ovat mukana Tampereen kaupunki ja Mustilan Kotikunnas Säätiö, joka tunnetaan erityisesti arboretumistaan.
Kivenheiton päässä koreanvaahteroista kasvaa puu, jota Lehtimäki luonnehtii jäniksen näkökulmasta amerikanherkuksi.
– Se on latinaksi Cladrastis kentukea, ja nimestä voi päätellä, mistä päin se on. Suomeksi nimi on lakkipuu.
Kyseessä on lajinsa ensimmäinen edustaja Tampereella.
– Lakkipuuta kokeillaan riskillä, mutta oletus on, että lakkipuu pärjää meidän oloissamme. Tämä yksilö on talvehtinut viimeistä latvasilmua myöten ja näyttää jo pukkaavan lehteä.
Lakkipuu on valittu kokeiluun mielenkiintoisen kasvutapansa ja kauniin kukintonsa perusteella.
Puulajikokeilun aikana Tampereella tutkitaan 50 eri puulajin kestävyyttä. Jokaista lajia istutetaan 30 yksilöä, joten yhteensä puita tulee 1 500. Puita istutetaan eri puolille Tamperetta.
Moni odottaa tuloksia mielenkiinnolla.
Ensimmäiset puut istutettiin syksyllä 2020, ja nyt kokeilupuita on kasvamassa jo toista sataa.
– Mustilan asiantuntijat ovat etsineet Tampereelle sopivia alkuperiä ja siemeniä. Suuri osa taimista on vasta kylvetty ja vielä liian pieniä istutettaviksi. Tästä syystä istutukset painottuvat kokeilun loppuvaiheeseen.
Puulajikokeiluun on etsitty erikokoisia puita.
– Tarkoitus ei ole kokeilla pelkästään isoiksi kasvavia puita, vaan myös toisessa latvuskerroksessa kasvavia pienempiä puita.
Tähän mennessä kokeilussa mukana olevat puut ovat selviytyneet talven yli. Ensimmäisenä vuonna istutetuilla puilla on takanaan jo kaksi talvea.
Tutkimushankkeen perimmäinen tarkoitus on varautua ilmastonmuutokseen, sään ääri-ilmiöihin sekä kasvitauteihin ja tuholaisiin.
– Osa taudeista ja tuholaisista on erikoistunut tiettyihin lajeihin. Taudin iskiessä tuho on totaalinen, jos lajivalikoima on kovin suppea. Siksi puulajien määrää on syytä laventaa, jotta saamme puskuria.
Tampereella esimerkiksi katupuiden lajivalikoima on melko yksipuolinen; valtalaji on lehmus. Puulajikokeilussa tutkitaan, löytyisikö karuissa oloissa kasvaville katupuille muita vaihtoehtoja. Yksi lupaava puu voi olla japaninsiipipähkinä, joita on istutettu Kuninkaankadulle.
– Ne ovat kasvutavaltaan kapeita ja oksakulma on pysty.
Puulajikokeilu päättyy vuonna 2028, minkä jälkeen hankkeen tulokset julkistetaan yleiseen käyttöön.
– Moni odottaa tuloksia mielenkiinnolla. Itse koen niin, että isojen kaupunkien velvollisuuksiin kuuluu tällaisten selvitysten tekeminen ja tiedon jakaminen muille.
Hankkeen rinnalla Tampereella mietitään, mistä uusia puulajeja hankitaan.
– Mustila on Tuhatkauno. Siellä on valtavasti tietoa ja osaamista, mutta se ei ole isojen määrien tuottaja. Kokeilun lisäksi meidän on etsittävä taimisto, joka pystyy kasvattamaan ison määrän laadukkaita taimia.
Tulevaisuudessa Tampereella saatetaan nähdä muun muassa amurinkorkkipuun kukoistusta. Yksi lajin edustajista on istutettu Sorsapuiston lintuhäkkien lähelle.
Se, niin kuin muutkin kokeilussa olevat taimet, on ympäröity tiheällä verkkoaidalla.
– Verkko suojaa kaksi- ja nelijalkaisilta. Tarkoitus on nimenomaan selvittää ilmastokestävyyttä, eikä suinkaan rusakonkestävyyttä.
Sorsapuistoon istutetaan myös uusia pajulajeja, jotka toivottavasti kasvavat joskus yhtä komeiksi kuin nyt veden päälle kaartuneet vanhat yksilöt. Ja ehkä näemme myös huikeaa väriloistoa, jos punavaahterat menestyvät.
– Niiden syysväri on punaisempi kuin villiviinillä. Väri on siis aivan kirkuvanpunainen.