Tampereen tunnuseläin on niin uhanalainen, ettei sitä tavata kuin muutamissa paikoissa – kotiniityt pidetään salassa keräilijöiden vuoksi

Erittäin harvinaisen tummaverkkoperhosen elinympäristöjä on kunnostettu keväällä Teiskossa.

Teiskossa kuoriutuu näihin aikoihin hyvin harvinaisia perhosia. Ne ovat talvehtineet toukkina niityn karikkeissa, popsineet keväällä lehtovirmajuuren lehtiä, koteloituneet, ja nyt on vihdoin aika tulla esiin oikeana perhosena.

– Toivottavasti talvehtiminen on sujunut hyvin. Suojaavaa lunta on ainakin ollut riittävästi, Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelija Eeva Punju toteaa.

Perhoset ovat erittäin uhanalaisia tummaverkkoperhosia. Tämä perhoslaji on Tampereelle hyvin erityinen, sillä se on Tampereen tunnuseläin.

Tampereen Teisko on yksi Suomen ainoista paikoista, jossa suojeltuja tummaverkkoperhosia vielä esiintyy.

Tampereen kaupunki omistaa neljä tummaverkkoperhosniittyä, joihin on tehty luonnonsuojelulain mukainen rajauspäätös. Kaikkiaan rajauspäätöksiä on tehty Teiskossa 12 niitylle. Suojeluun pyhitettyjä perhosniittyjä on esimerkiksi Sorilassa ja Tarasteen ympäristössä.

– En mainosta tämän tarkemmin niittyjen sijaintia, sillä niiden paikat on pidettävä salassa muun muassa perhosten keräilijöiden vuoksi. Kyse on niin uhanalaisesta lajista, Punju kertoo.

Tummaverkkoperhoset ovat uskollisia valitsemilleen niityille. Jos perhosten suosima niitty kasvaa umpeen, ne menettävät kotinsa.

–  Jos sopivia paikkoja ei ole lähistöllä, laji häviää paikalta. Tämän vuoksi esiintymien verkostomaisuus on säilymiselle tärkeää.

Punju kertoo, että laidunnuksen väheneminen on pirstaloinut perhosen elinympäristöjä. Tästä syystä niittyjä on hoidettava yhä enemmän ihmisvoimin.

Tampere sai ympäristöministeriön Kunta-Helmi-rahoituksesta noin 56 000 euron valtionavustuksen kaksivuotiseen hankkeeseen, jossa ennallistetaan tummaverkkoperhosniittyjä. Tänä vuonna niityillä on jo tehty alkuraivauksia poistamalla puita ja pensaita. Raivaukset tehtiin maaliskuussa.

Valtion tukea käytetään myös yhden niityn aitaamiseen karja-aitaukseksi.

– Karjan toivotaan pitävän niityn avoimena. Siitä täytyy kuitenkin pitää huolta, ettei alue tule liian syödyksi, Punju kertoo.

Tärkeintä on, että niityllä kasvava lehtovirmajuuri pysyy elinvoimaisena. Se on nimittäin ainoa kasvi, jota Suomessa elävät tummaverkkoperhosen toukat käyttävät ravintonaan.

– Toukat ovat niin sanottuja spesialisteja. Toukat pystyvät todennäköisesti kiertämään kasvin käyttämän puolustuskemikaalin, ja siksi toukilla on yksinoikeus syödä juuri tätä kasvia, Punju kertoo.

Perhosten lukumääriä on laskettu vuosien mittaan eri menetelmin, ja kaikki laskennat kertovat samaa viestiä: kanta on romahtanut. Punju nostaa esimerkiksi niityn, joka aidataan tänä vuonna.

– Se on ollut aikoinaan yksi parhaista tummaverkkoperhosniityistä, mutta viime vuosina sieltä on löytynyt vain yksittäisiä perhosia.

Punju näki tummaverkkoperhosia ensimmäisen kerran Teiskossa 2000-luvun alussa. Silloin niityillä lenteli niitä paljon. Tämän jälkeen havainnoissa oli pitkä tauko.

– En ole päässyt paikalle lentoaikana, mutta viime vuonna sain niistä taas näköhavainnon.

Punju toivoo, että niittyjen ennallistaminen auttaa perhosia selviämään ja lisääntymään.

– Perhosista on kyllä pidetty huolta kaikki nämä vuodet, mutta hoitotoimet menevät eteenpäin projektiluonteisesti. Toivoisin suojelutyöhön enemmän jatkuvuutta.

Nyt on kuitenkin uusi perhoskesä alkamassa. Koteloistaan kuoriutuvat perhoset lentelevät mättäiltä toiselle kesäkuun alusta heinäkuulle. Ne parittelevat ja naaraat munivat lehtovirmajuuren lehdille uuden sukupolven. Munista kuoriutuu vielä tämän kesän aikana toukkia, jotka lihottavat itseään talveksi syömällä lehtovirmajuuren lehtiä.

Talveksi toukat kehräävät ympärilleen erityisen tiheän seitin.

Kirjallinen lähde: Trolle, Lars & Rubäk, Birgitte: Amiraali ja neitoperho – Suomen ja Pohjolan perhosia. WSOY 1999.

Lisätietoa

Tummaverkkoperhonen

Lajia tavataan Suomessa kolmella suppealla alueella, joista Pirkanmaan seutu on yksi. Pirkanmaalla niitä löytyy pieniltä alueilta Teiskosta, Aitolahdesta ja Orivedeltä.

Suosii elinympäristönään reheviä puronvarsiniittyjä, laidunniittyjen reunamia ja kosteikkoja.

Lähde: Esimerkkejä tärkeistä suojeltavista lajeista / Tampereen kaupunki

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut