Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tampereella selvitetään, voitaisiinko aikataulujenmukaista lähiliikennettä ajaa vesillä – "Jos kesällä 2023 halutaan aloittaa..."

Aikataulujen mukaan ajettava vesibussiliikenne saattaa alkaa kummallakin järvellä jo kesällä 2023. Näsijärvellä pysäkkilaituria ollaan tuomassa jopa Mältinrantaan.

Tampereella suunnitellaan säännöllistä aikataulujen mukaan ajettavaa lähiliikennettä kummankin järven rannoille.

Liikenne on tarkoitus aloittaa jo kesällä 2023.

Lähiliikenneselvitystä toiminnan taloudesta ja käytännön järjestelyistä tehdään parhaillaan.

– Tampereen strategisena tavoitteena on rantojen ja järvien saaminen parempaan käyttöön. Lähiliikenne on konkreettinen keino liikkua rannoilla laiturien välillä, kertoo Tampereen kaupungin satamavastaava Tuomas Salovaara.

Selvityksen taustalla on järvimatkailun kehittämiseksi tehtävä Järvi- ja luontomatkailun tiekartta. Salovaara korostaa, että uusien asuinalueiden kohotessa ranta-alueille, vesibussiliikenne on käytännön vaihtoehto myös työ- ja asiointimatkoille.

– Tarkoituksena on se, että vesibussi ajaisi aikataulun mukaan noin tunnin kierrosta laiturilta laiturille.

Salovaara ennakoi, että Pyhäjärven puolella vesibussin pysähtymispaikkoja voisivat olla esimerkiksi Laukontori, Pyynikin Trikoo, Rosendahl, Viikinsaari, Uittotunnelin eteläinen suu, Härmälänsaari, Viinikanlahti ja Arboretum.

Mahdollisuutta päästä vesitse Arboretumiin on toivottu paljon.

– Rannoilla on monia veteen liittyviä, mutta tähän mennessä yhdistämätöntä nähtävyyksiä ja palveluita. Esimerkiksi mahdollisuutta päästä vesitse Arboretumiin on toivottu paljon.

Alavesistöllä uusia asuinalueita on muun muassa Härmälänsaaressa ja Pyynikin Trikoolla sekä Viinikanlahden tulevassa kaupunginosassa.

Näsijärvellä pysähtymispaikkoja voisivat olla Jänissaari, Halkoniemi, Näsisaari, Santalahti, Mustalahti, Naistenlahti, Kaupinoja ja Rauhaniemi. Lisäksi Näsijärvellä voisi olla tarvetta muutamaan päivittäiseen käyntiin Aitolahdessa.

Salovaaran mukaan selvityksessä on myös se, saadaanko yksi laituripaikka Mältinrantaan Finlaysonin palatsin edustalla Kotkapatsaan vieressä olevaan pieneen lahdelmaan.

– Siitähän tehtaan herrasväki aikoinaan lähti järvelle. Siinä oltaisiin jo melkoisen lähellä keskustaa. Paikan ottaminen käyttöön vaatisi ainakin Tammerkosken suojavaijerin siirtoa.

Näsijärvellä vesibussi palvelisi keskustaliikenteessä Niemenrannan sekä tulevien Hiedanrannan ja Näsisaaren asukkaita.

Sen sijaan Ranta-Tampellan saaminen pysäkkilaiturien listalle on satamavastaavan mukaan epätodennäköistä rannan sääherkkyyden takia.

Lähiliikenneselvityksen ensimmäinen osa liikenteen vaatimista investoinneista ja käyttötalouseuroista pitäisi valmistua juhannukseen mennessä.

– Jos kesällä 2023 halutaan aloittaa, tarvitsemme talousarviota varten tiedon siitä, mihin pitäisi taloudellisesti varautua.

Salovaaran mukaan lähiliikenne voitaisiin tarvittaessa aloittaa portaittain toisella järvellä ensi kesänä ja toisella myöhemmin.

Toisessa loppukesällä tai syksyllä valmistuvassa osassa on tarkoitus käydä tarkemmin läpi kalustoa ja toimintamallia.

Nykyään Tampereen kaupungin omistuksessa olevan Suomen Hopealinjan nykyinen laivakalusto olisi liikenteeseen liian raskasta, vaikka heillä valmis organisaatio ja kokemusta Tampereen vesiltä onkin.

– Lähiliikenteen laivojen olisi oltava 1–2 hengen hoidettavia, nopeampia ja hieman pienempiä, mutta niin että pyörän saisi mukaan.

Salovaaran mukaan alustavien keskustelujen mukaan halukkaita liikennöitsijöitä pitäisi löytyä, kunhan taloudellisesta toimintamallista päästää sopuun.

– Lähiliikenteestä on vaikea saada taloudellista kultakaivosta, mutta Tampereen kaupungille se voisi olla tärkeä julkinen palvelu.