Kätevä arjen helpottaja vai petollinen suolapommi? – Huomioi valmisruokahyllyllä ainakin nämä asiat

Valmisruokien tuoteselosteet yllättävät toisinaan myös ravitsemusterapeutin – hyvässä sekä pahassa.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Eeva Nykänen ei luokittele valmisruokia automaattisesti huonoksi vaihtoehdoksi. Pienissä kotitalouksissa niiden käyttö voi jopa olla ihan järkevää.

Terveyden kannalta tärkeimpinä valmisruokien ominaisuuksina Nykänen pitää suolan ja kovan rasvan määrää. Kiinnitämme siis huomiomme niihin.

Lounasaika on käsillä, ja valmisruokaosaston kylmäkaappien ovet käyvät tiuhaan. Etenkin mikroateriat, valmiit salaattiannokset ja täytetyt leivät näyttävät olevan lounastajien suosiossa.

– Salaattiannoksessa kannattaa huomioida, kuinka paljon salaattia tuote lopulta sisältää, Nykänen sanoo.

Kana-taco-salaatin tuoteselostetta lukiessaan Nykänen ihmettelee suurta kovan rasvan määrää. Syyllisiksi paljastuvat juustokuutiot.

– Suolan määrä on kohtuullinen, mutta vähempikin riittäisi.

Nykäsen mukaan yksi valmisruoka-annos voi helposti täyttää jo puolet koko päivän suolasuosituksesta. Aikuisilla se on enintään viisi grammaa vuorokaudessa.

Jos reseptiikassa on esimerkiksi juustoa, salamia tai kinkkua, suolan määrä nousee helposti.

Kovan rasvan saantisuositus on Nykäsen laskujen mukaan aikuisille enintään 25–30 grammaa vuorokaudessa energiantarpeesta riippuen.

Entä lisäaineet, eikö niihin kannata kiinnittää huomiota?

– Niitä en pidä valmisruuissa mitenkään merkittävänä terveysriskinä. Oma ryhmänsä ovat pikkulapset, joilla tiettyjen lisäaineiden turvallisen käytön rajat ovat aikuisia pienemmät.

Ankeahkon näköisen ja edullisen tonnikalakolmioleivän tuoteseloste yllättää ravitsemusterapeutin positiivisesti.

– Kun katsotaan suolan ja rasvan määrää sekä rasvan laatua, tämä on loistava tuote. Kuitua tähän ei ole merkitty, ja luultavasti siksi tällä ei ole Sydänmerkkiä, Nykänen sanoo.

Sydänmerkki-tuote on terveellinen valinta verrattuna omaan tuoteryhmäänsä. Esimerkiksi leipien Sydänmerkin kriteereissä on oleellista suolan ja kuidun määrä, kun taas levitteissä keskeistä on pehmeän rasvan määrää.

Sydänmerkki on maksullinen, joten sitä ei ole kaikilla kriteerit täyttävillä tuotteilla.

Jos pikkulapsi syö kolme nakkia, päivän suolasuositus voi täyttyä.

Eeva Nykänen

Kolmioleipien alapuolella komeilee huomattavasti niitä ravitsevamman näköinen täytetty patonki. Välissä on kinkkua ja juustoa, joiden lomasta pilkottaa salaatti.

– Paljon suolaa ja kovaa rasvaa. Annos on myös iso. Ehkä jos tämän puolittaisi ja lisäisi kasviksia, tätä voisi pitää ateriana, Nykänen toteaa.

Arjen yleinen lounasmoka onkin hänen mukaansa se, että lautasella on pelkkä leipä, ja esimerkiksi kasvikset jäävät kokonaan pois.

Pastahyllyllä Nykänen tutkii kinkku-juusto-tortelliineja. Niissä on myös aurinkokuivattuja tomaatteja, joten oletus voimakassuolaisuudesta on vahva.

Se osoittautuu kuitenkin vääräksi.

– Rasvatkin ovat ihan kohtuullisella tasolla, Nykänen sanoo.

Myös pasta bologneset yllättävät positiivisesti. Yhdellä niistä on Sydänmerkki.

Niin sanotun halpismerkin pasta jauhelihakastikkeella on suola- sekä rasvamäärältään varsin kelpo tuote.

– Liharuuissa rasvan määrää toki verrataan muihin liharuokiin, Nykänen täsmentää.

Liha ei kuitenkaan ole suomalaista.

Myös monet pussipastat saavat Nykäseltä hyväksyvää nyökyttelyä. Niitä on myös helppo tuunata terveellisemmiksi.

– Annokseen voi lisätä kasviksia ja nestettä ja vähentää näin suolan määrää.

Nykänen on huomannut, että valmisruokien suolapitoisuudet ovat hieman laskeneet. Etenkin pienille lapsille ne voivat silti olla turhan suuria.

– Jos pikkulapsi syö kolme nakkia, päivän suolasuositus saattaa täyttyä.

1–2-vuotiaille suolansaantisuositus on korkeintaan kaksi grammaa vuorokaudessa. 2–10-vuotiaille se on 3–4 grammaa.

Jos nakkeja ja makkaraa haluaa syödä, niistä kannattaa valmistaa esimerkiksi keittoja, jotta makkaran määrä jää vähemmälle ja samalla tulee syötyä myös kasviksia.

Pinaattilettuja Nykänen pitää turvallisena vaihtoehtona. Letuissakin on eroja.

Tavanomaisen pinaattilettupaketin kyljestä selviää, että suolapitoisuus on kohtuullinen. Myös rasvaa on varsin maltillisesti.

– Jos lapsen annos on viisi lettua, suolan määrä ei nouse liian korkeaksi.

Vieressä on itse tehdyn näköisiä ja kalliimpia luomupinaattilettuja. Kun tavallisissa einesletuissa rasvaa on kuusi grammaa sadassa grammassa, näissä sitä on 16 grammaa. Suolaa on miltei tuplasti.

– Näiden niin sanottujen gourmet-valmisruokien suolat usein paukkuvat yli suositellun, Nykänen sanoo.

Nykänen on ilahtunut siitä, että eineshyllyjen kasvisruokien määrä on kasvanut.

Silmiin osuu vegaaninen valmisateria, joka sisältää muun muassa herneproteiinia ja kasviksia. Annoksessa on 3,5 grammaa suolaa.

– Eli ihan älyttömän paljon.

Vertailussa viisi valmiskalakeittoa

Vertailimme viittä valmiskalakeittoa: Kotimaista-merkin kirjolohikeitto, Kokkikartanon Täyteläinen lohikeitto, Saarioisen kirjolohikeitto, Saarioisen Tomaattinen kalakeitto palermolaisittain ja Juustoportin Täyteläinen kuhakeitto.

Eeva Nykänen suosittelee näistä Saarioisen kirjolohikeittoa, jossa on vähiten suolaa sekä maltillisesti kovaa rasvaa. Annoksessa on kovaa rasvaa vajaat 4 grammaa (1,3g/100g) ja suolaa noin kaksi grammaa (0,69g/100g).

Eniten kovaa rasvaa sisältää Kokkikartanon Täyteläinen lohikeitto (noin 9 grammaa/annos).

Suolaisin on Saarioisten Tomaattinen kalakeitto palermolaisittain: annos sisältää yli 3 grammaa suolaa (1g/100g). Se on 60 prosenttia koko päivän suolansaantisuosituksesta. Kovaa rasvaa siinä on vain vähän.

Juustoportin ja Kotimaista-merkin keitoissa on myös reilusti suolaa (0,84/100g).

– Valitsee näistä minkä kalakeiton tahansa, ateria on täysipainoinen vasta lisäkkeillä täydennettynä. Keiton lisäksi ateriaan kuuluu salaatti tai hedelmä ja lisäksi täysjyväleipä. Pehmeää rasvaa saa kalan lisäksi kasviöljystä tai leipälevitteestä, Eeva Nykänen opastaa.

5

Aikuisen suolasuositus on enintään 5 grammaa päivässä.

Valmisruuat ovat entistä suositumpia

Riina Sydänmaanlakka / Teemasuomalainen

Valmisruokien menekki on kasvanut merkittävästi viime vuosina, kertoo SOK:n marketkaupan myyntipäällikkö Mikko Kovalainen.

Valmisruokien myynti kasvoi S-ryhmän kaupoissa vuodesta 2018 vuoteen 2021 noin 20 prosenttia.

– Se kasvoi nopeammin kuin päivittäistavarakauppa yleisesti, Kovalainen sanoo.

Suurimpana syynä valmisruokien suosioon Kovalainen pitää asenteiden muutosta: ihmisiä ei enää hävetä sanoa käyttävänsä einesruokia.

Valmisruokien suosio näkyy myös K-ryhmän ruokakaupoissa. Keskon tuoretuotteiden osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorisen mukaan valmisruokien myynnin kasvu on ollut viime vuosina noin 10 prosenttia vuodessa. Kuluvan vuoden alkupuoli ei näytä poikkeavan tästä.

Suosituimpia valmisruokia ovat mikrolämmitteiset ateriat ja keitot. Myös täytettyjä leipiä ja valmissalaatteja ostetaan paljon.

Kun koronarajoitukset otettiin käyttöön maaliskuussa 2020, valmisruokien kysyntä hiljeni. Ihmisillä oli aikaa laittaa ruokaa kotona.

– Kevään jälkeen kysyntä kääntyi nousuun, Mikko Kovalainen sanoo.

Lämmitettävät mikroateriat maistuivat taas etätyöläisille ja maistuvat edelleen.

Vuorisen ja Kovalaisen mukaan valikoima on laajentunut, ja kauppoihin on tullut ravintola-annosten tyylisiä valmisruokia.

– Korona-aikana myyntiin tuli myös ravintoloiden valmistamia sekä entistä laadukkaampia ja sitä kautta arvokkaampia tuotteita. Valikoimien laajeneminen on tuonut valmisruokapuolelle uusia asiakkaita, Janne Vuorinen sanoo.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut