Museonjohtaja väittelee ratajätkistä – "Ne, jotka sen ihan oikeasti tekivät, unohdetaan helposti"

Kalle Kallion kirja Ratajätkät ja samaa nimeä kantava näyttely Werstaalla kertovat hieman unohdetustakin porukasta: heistä, jotka rakensivat Suomen rautatiet.

Tampereen Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallion pitkä työ on valmis. Hänen kirjansa Ratajätkät julkaistiin viime viikon torstaina. Perjantaina Werstaalla avattiin samanniminen näyttely.

Kallion kiinnostus radanrakentajiin syttyi jo opiskeluaikana 25 vuotta sitten.

– Luin yhdestä paikallishistoriasta rautatienrakentajista. Kuvaus oli lyhyt, mutta rupesi kiinnostamaan, Kallio kertoo.

Historianopiskelija teki aiheesta myös gradunsa, mutta radanrakentajat eivät jättäneet häntä rauhaan. Niinpä Kallio alkoi tehdä väitöskirjaa. Hän väittelee kesäkuussa.

– Radanrakentajat ovat sellainen porukka, joka on siinä mielessä unohdettu, että kun meillä historiankirjoituksessa puhutaan rautateistä, puhutaan aina päättäjistä. Puhutaan siitä, laitetaanko tähän se rautatie vai tuohon. Ne, jotka sen ihan oikeasti tekivät, unohdetaan helposti.

Suomeen alettiin rakentaa ensimmäistä rataa Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuonna 1857. Liikenne alkoi vuonna 1862.

Radanrakentajana tai ratajätkänä työskentely oli ennen kaikkea maaseudun köyhistä mökeistä lähteneille pojille mahdollisuus tienata rahaa.

– Omilla voimillasi rikastut, kun palkka tuli sen mukaan, kuinka paljon kaivat, Kallio kertoo.

Olosuhteet olivat kuitenkin kovat.

Jos et totellut, piiskattiin.

Kalle Kallio

– Rautatienrakentajista sanottiin, että se on raajarikkojen armeija.

Ja näin se olikin: vielä 1930-luvulla Porin ja Haapamäen välisen radan rakentamisessa kuoli kymmenen ihmistä.

– Ja kun esimerkiksi tässä Tampereella on tehty Sorinahteista eli paikkaa, missä on nyt jäähalli. Se oli ennen mäki ja siitä on kaivettu käytännössä mäki pois. Sielläkin on kuollut useampi ihminen erilaisiin maansortumiin, Kallio kertoo.

Rakentamista kiirehdittiin ja siksi ihmisiä myös kuoli. Myös työntekijöiden kohtelu oli täysin toista kuin nykyään.

– Ensimmäisen ratatyömaan aikaan lainsäädäntö mahdollisti niskoittelevan työntekijän isällisen kurituksen. Eli jos et totellut, piiskattiin, Kallio kertoo.

On myös raportteja siitä, miten viina aiheutti ongelmia. Työnantaja tarjosi aterialla ryyppyjä, mutta juopottelu meni yli ja työntekijöitä sammui hankeen.

Monelle ratajätkänä työskentely oli välivaihe ennen perheen perustamista.

– Toki sellaisiakin oli, jotka rakensivat koko työuransa rautateitä, mutta jätkän nimikin vähän liittyy siihen, että moni oli kulkujätkä, joka saattoi tehdä muitakin töitä: palvella savotoilla, leikata viljaa elokuussa ja kulkea työn perässä kunnes asettui aloilleen.

Kallion mukaan voi sanoa, että moderni länsimainen yhteiskunta vaati rautatien toimiakseen.

– Rautatien suuri ideahan on se, että kitka teräspyörän ja teräskiskon välillä on tosi pieni. Sen takia rautateitä ruvettiin rakentamaan. Kun kuljetetaan painavia tavaroita tai paljon ihmisiä, rautatie toimii tosi hyvin, Kallio sanoo.

Kallion kirjassa käydään läpi työn tekemistä, asumista, arkea, yhteiskunnan kehittymistä ja rautatiekuumetta. Näyttelyssä puolestaan on pyritty tarinallisuuteen.

– Kuvista on tarinoita, joita kerrotaan jonkun kuvassa olevan näkökulmasta.

Näyttelyssä on esillä muun muassa kuvia rautatienrakentajien asumuksista. Valtio rakensi rautatiet, mutta oletti työntekijöiden järjestävän itse asumisensa. Valtion ajatus oli, että työntekijät voisivat yöpyä esimerkiksi maatiloilla ja vuokraisivat sieltä makuusijan. Ajatuksena oli, että perheitä ei saisi tuoda ratalinjalle.

– Mutta perheet tietysti kulkivat mukana, minne muualle he olisivat menneet.

Koska asuminen oli kallista, kehitettiin erilaisia tilapäisasuntoja. Tyypillinen oli maakuoppa-asunto. Sotienvälisenä aikana valtio lahjoitti muun muassa kelohonkia, joista sai rakentaa asumusta.

– Nekin piti antaa takaisin siinä vaiheessa, kun rautatie valmistui.

Vasta sotien jälkeen yleistyi asuinalueiden rakentaminen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut