Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Näin Kalesta tuli areenan kummi – "Kysyin, että mahtuuko. Vakuutti, että laskettu on. Mahtuu."

Tamperetta pidetään ripeiden päätösten ja nopean toteutuksen kaupunkina. Nokia-areena oli silti yhteensä lähes neljännesvuosisadan hanke. Käänteet ja taustat tuntee parhaiten Kalervo Kummola.

Kalervo Kummolaa on pidetty Tampereen Kannen areenan isänä.

Jos tämä on liioittelua, kummisetänä olemisille löytyy vahvat perustelut.

Tamperelainen jääkiekkovaikuttaja ja poliitikko on ollut merkittävä taustavaikuttaja, kun hallista on tehty isoja kehitys-, sijoitus-, rahoitus- ja rakentamispäätöksiä.

Vaikka Tamperetta on pidetty ripeiden päätösten ja nopean toteuttamisen kaupunkina, Kummolan areenatarina alkaa lähes neljännesvuosisata sitten.

– Mehän perustettiin jo vuonna 1998 yhtiö uuden jäähallin saamiseksi Tampereelle, aloittaa Nokia-areenan Lapland Hotellin ravintolan pöydässä istuva Kummola oman kertomuksensa.

Ensimmäiset yhtiökumppanit olivat muun muassa Tampereen kunnallispolitiikkaan Tampereen Puolesta -ryhmässä lähteneet ex-kaupunginjohtaja Pekka Paavola ja kiekkolegenda Lasse Oksanen.

Hartwall-areena oli valmistunut vuonna 1997 ja tarkoitus oli saada Tampereelle halli sen vanavedessä.

Sijoituspaikaksi oli tuolloin viisi vaihtoehtoa, joista linja-autoaseman ja Ratinan stadionin välissä ollut tontti oli puuhamiesten suosikki. Paikalla on tällä hetkellä Ratinan kauppakeskus.

Tampereen kaupungilta paikaksi ehdotettiin kuitenkin Sarankulman teollisuusaluetta muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

– Sanoin, ettei noin kauas keskustasta saa rahoittajia. Käy niin kuin Artukaisiin rakennetulle Turun hallille.

Politiikan kehäkettu tunnusti jo pari vuotta sitten ilmestyneessä muistelmateoksessaan Kale – Rautakansleri tehneensä tuolloin taktisen virheen.

– Kasassa oli väärä porukka. Pekka Paavolan paluu politiikkaan oli demarijohdolle vielä liian arka paikka, eikä hanke voinut siksi edetä.

Uuden vuosituhannen alussa sijoituspaikan hakeminen jatkui, mutta edistysaskeleita ei otettu.

Kysyin, että mahtuuko. Vakuutti, että laskettu on. Mahtuu.

Vuonna 2004 Tampere-talon toimitusjohtajana aloittanut Kummola alkoi pohtia hallin sijoittamista naapuriin Sorsapuiston kentälle.

Hallin ja Tampere-talon olisi voinut yhdistää putkella ja osa henkilökunnasta ja palveluista olisi ollut yhteisiä.

Ideasta teetettiin konsulttiselvitys ja rakennusyhtiö YIT tilasi havainnekuvat. Vuonna 2007 julkisuuteen päätynyt kuva Sorsapuiston kentän ”globenista” aiheutti älämölön.

– Sen kritisoitiin häiritsevän vainajien hautarauhaa Kalevankankaalla. Tiesin, että se oli sen tarinan loppu.

Uuteen lukuun siirryttiin kuitenkin nopeasti. Tampereen kaupungin silloinen kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho soitti Kummolalle ja ehdotti hallin rakentamista rautatien päälle Tampereen yliopiston kohdalle.

– Kysyin, että mahtuuko. Vakuutti, että laskettu on. Mahtuu.

Kummolan mukaan idea ei ollut tuolloinkaan aivan uusi. Asiaa oli selvitetty jo vuonna 1998.

– Itse asiassa jo Hakametsän hallia suunniteltaessa 1960-luvun alussa yksi vaihtoehto oli rakentaa se radan päälle.

Kun paikka löytyi, alettiin haalia rahoitusta kasaan. Rikard Bjurströmin vetämä Tampereen Keskusareena Oy esiteltiin tiedotustilaisuudessa keväällä 2009. Kumppaniksi lähti rakennusyhtiö NCC, joka pestasi suunnittelijaksi tähtiarkkitehti Daniel Libeskindin.

– Libeskindin suunnitelmat ovat miellyttäneet minun silmääni alusta asti, kehuu Kummola.

Sen sijaan rahoituksen hankkiminen tökki. Tilanteen etenemistä tiedustelleet saivat vuosien ajan vastaukseksi, että muutama kymmenen miljoonaa vielä puuttui. Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston puheenjohtajaksi valittu Kummolakin kyllästyi.

– Annettiin takaraja ja kun siihen mennessä ei tullut valmista, niin hanke otettiin takaisin Tampereen kaupungille. Vuonna 2014 myös NCC vetäytyi hankkeesta ja päätettiin järjestää uusi yleiskilpailu.

Uudessa kilpailutuksessa monitoimihallin ja sen ympärille tulevan noin 500 miljoonan euron rakentamisesta voittajaksi nousi rakennusyhtiö SRV:n vetämä yritysryhmittymä.

– Tampereen kaupungilla konsernijohtaja Juha Yli-Rajala, rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen, hankejohtaja Tero Tenhunen ja pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ansaitsevat ison kiitoksen. Myös pormestari Lauri Lyly (sd.) vei hanketta omalla kaudellaan eteenpäin. SRV:llä Timo Nieminen oli tärkeä.

Hankkeen suurin kynnys oli kuitenkin edelleen Keskusareenan ongelmaksi tullut rahoitus. Yhdeksi ratkaisuksi nousi merkittävästi suuremman valtionosuuden varmistaminen. Tässä iso rooli tuli Kummolalle ja hänen suhteilleen.

Keväällä 2016 valtiovarainministerinä oli Alexander Stubb, valtiosihteerinä Olli-Pekka Heinonen ja opetus- ja kulttuuriministerinä Sanni Grahn-Laasonen, kaikki Kummolan tavoin kokoomuslaisia.

– Kyllä siinä verkostoja ja kaverisuhteitakin joutui käyttämään, toteaa Kummola taustavaikuttamisesta, joka tuotti areenalle 18 miljoonan euron valtion tuen.

Tuki vaati vielä muun muassa Euroopan komission hyväksynnän, jonka saaminen kesti syksyyn 2017. Myös useimmista monitoimiareenan kaavoista ja poliittisista päätöksistä valitettiin vuosien varrella eri oikeusasteisiin.

– Poliittiset päätökset tehtiin kuitenkin aina sutjakasti ja lähes yksimielisesti. Nyt on syytä olla erityisen iloinen siitä, että areenan rahoitus on kotimainen, eikä tarvitse miettiä, mistä rahat tulevat.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi viimeiset valitukset kesällä 2017. Saman vuoden keväällä kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n konferenssissa oli ratkennut ensimmäinen suurtapahtumakin. Suomi hävisi niukasti äänestyksen vuoden 2021 MM-kisoista Valko-Venäjälle ja Latvialle.

– Se ei ollut minulle pettymys, sillä en uskonut, että halli valmistuu Tampereelle kevääksi 2021. Ehdotin, että jaetaan samalla myös vuoden 2022 kisaisännyys. Se tuli Suomelle, mutta itselleni se tarkoitti jo silloin Tamperetta.

Areenan kannen paalutustyöt alkoivat syksyllä 2017. Nokia-areena avasi ovensa joulukuussa 2021.

Kummola myöntää, että nostokurkien nousemisen ja rakennustöiden etenemisen seuraaminen kaupunkiasunnon parvekkeelta on ollut ylpeiden aihe.

Neljännesvuosisata kannatti odottaa, vakuuttaa Kummola.

– Kauan se kesti tuo olympiakultakin... Ja jos olisimme saaneet hallin jo 20 vuotta sitten, se olisi nyt vanha, suhteellistaa Kummola.