Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Harjoitteleminenkin oli hauskanpitoa ja kavereiden kanssa leikkimistä" – Näin lempääläläinen hujoppi 2. divarista nousi kiireettä Leijona-legendaksi

Olemattomalla harjoittelulla 19-vuotiaana Liigaan noussut Anttila on nyt koko kansan kiekkosankari.

Jääkiekkoilija Marko Anttila on kaikkien tuntema Mörkö, joka lyö kiekot sisään arvokisoissa.

Vielä parikymmentä vuotta sitten harva olisi uskonut lempääläläisnuoren nousevan kansakunnan kaapin päälle.

Marko Anttila harrasti jääkiekon ohessa jalkapalloa noin 13-vuotiaaksi saakka, mutta jääkiekko oli niin selvä ykkönen, että valintatilanteessa ei tullut ongelmaa. Kukaan ei kuulemma kosiskellut hujoppia esimerkiksi koripallon tai lentopallon pariin.

Anttila myöntää, että lähtökohta ammattilaisjääkiekkoilijan uralle ei ollut kummoinen.

Harjoituspohja 14-18-vuotiaana ei välttämättä ollut tarpeeksi hyvä, hän naurahtaa.

– Harjoitteleminenkin oli hauskanpitoa ja kavereiden kanssa leikkimistä. Oman ikäiset huiput treenasivat jo todella kovaa. Takamatka oli pitkä, mutta intoa kyllä riitti, eikä se ole kadonnut mihinkään vieläkään.

Ilveksen A-nuorten valmentaja Juha Pajuoja kutsui keväällä 2004 silloin Lempäälän Kisan 2. divisioonan joukkueessa pelanneen jättiläiskokoisen nuorukaisen parin päivän testiin Tampereen Kaukajärven jäähallille.

Harjoitteleminenkin oli hauskanpitoa ja kavereiden kanssa leikkimistä.

Anttila vakuutti Pajuojan, joka nappasi miehen Ilvekseen ja ensimmäiset miesten liigapelit merkattiin seuraavalle kaudelle.

– Kun aikoinaan lähdin Lempäälästä ja sain Ilveksessä mahdollisuuden päästä kokeilemaan ammattilaisuutta, niin Ilves oli kyllä todella kärsivällinen meikäläisen suhteen. On Ilveksen ansiota, että kasvoin ammattilaiseksi ja pystyn pelaamaan edelleen, Anttila kiittelee.

Marko Anttila pelasi Ilveksessä kevääseen 2011, jolloin hän siirtyi Turun Palloseuraan. Turun vuosina Anttila nousi uudelle tasolle pisteiden valossa. Kaudella 2012–13 syntyi tehot 17+24=41.

Anttila pelasi ensimmäiset A-maajoukkuepelinsä kaudella 2011–12 ja pääsi MM-kisajoukkueeseen vuonna 2013.

– Kansainvälisissä otteluissa näki raa’asti, missä asioissa pitää kehittyä, mitkä puolet omassa pelaamisessa toimivat ja mitkä eivät.

Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen muistuttaa, että jokainen kulkee omaa polkuaan, on sitten kyse elämästä tai jääkiekkourasta. Joku on huipulla parikymppisenä ja toiset –kuten Anttila – hieman vanhemmalla iällä.

– Se on vaatinut häneltä paljon työtä ja uskoa siihen, että vanhempanakin voi kehittyä. Anttila on pelannut hyvissä joukkueissa, hyvissä sarjoissa ja hyvässä valmennuksessa ja päässyt jalostamaan ominaisuuksiaan ja osaamistaan, Jalonen sanoo.

Arvoturnaukset näyttävät sopivan Marko Anttilalle, joka on parhaimmillaan kovissa paikoissa. Hän ei ole koskaan ollut maaliruisku, mutta on jo nyt jäänyt suomalaisten mieleen tärkeistä osumistaan ratkaisevissa otteluissa.

Vuoden 2019 MM-kilpailuissa Anttila teki puolivälierässä Ruotsin verkkoon 4–4-tasoituksen, välieräottelussa voittomaalin Venäjää vastaan ja finaalissa Kanadaa vastaan kaksi maalia.

– En ole kokenut valmistautumisessani arvokisaotteluihin mitään erilaista suhteessa tavalliseen sarjapeliin. Turnauksissa panokset tietysti kovenevat peli peliltä.

– Se, että maalini maajoukkueessa ovat usein osuneet isoihin peleihin tarkoittanee sitä, että tykkään tärkeistä peleistä, Marko Anttila pohtii.

Anttila on tärkeä palanen maajoukkueessa myös johtamistaitojen takia. Mies sanookin oppineensa sitä lisää iän myötä, mutta aina hän on pyrkinyt kohtelemaan kaikkia kanssapelaajia tasa-arvoisesti roolista riippumatta.

Marko Anttilasta on tullut arvokisamenestysten kautta koko kansan Mörkö. Tuntuu siltä, että miestä, joka ei selvästi itse hakeudu tv-julkisuuteen ja lööppeihin, revitään joka paikkaan olemaan Mörkö, se mukava kaveri Lempäälästä.

Anttila myöntää, että Mörko-huumasta on aina haasteita päästä irti ja jatkaa taas arkielämää.

– Tänä vuonna tilanne on ollut vielä erikoisempi, kun voitimme olympiakultaa keskellä kautta. Sen jälkeen riitti hälinää. Hässäkkä tarkoittaa sitä, että jääkiekko on jättimäinen asia Suomessa. Osaan hakea kisojen jälkeen rauhoittumishetkeni ennen kuin arkipuurtaminen jatkuu, Anttila perustelee.